EU:n ennallistamisasetuksen kaupunkiympäristöä koskeva sisältö tyrmistyttää Vantaan kaupunginjohtaja Ritva Viljasta. Asetus voisi tuottaa vaikeat seuraukset kymmenille suomalaisille kaupungeille ja kunnille.
Suomalaisen politiikan kuumin kiistanaihe on tällä hetkellä hallituspuolueita jakava EU:n ennallistamisasetus.
Julkinen keskustelu on keskittynyt etenkin metsäpolitiikan ympärille, mutta asetuksella olisi merkittäviä vaikutuksia myös kaupungeille.
Vantaan kaupunginjohtajan Ritva Viljasen mukaan asetuksella olisi nykymuodossaan suomalaisille kaupungeille haitalliset ja vakavat seuraukset.
– Tämä pysäyttää kaupunkien kasvun. Tämä on ihan mahdoton toteuttaa meidän näkökulmastamme, Viljanen sanoo MTV Uutisille.
Suomen kaupungeista pitäisi tehdä nykyistä vihreämpiä
Komission asetusehdotuksen mukaan jäsenmaiden tulisi varmistaa, että vuoteen 2030 mennessä kunkin maan kaupungeissa ja kaupunkimaisilla alueilla on yhteensä yhtä paljon viheralueita ja puiden latvustojen peittämiä alueita kuin vuonna 2021.
Tämä ei vielä riittäisi, vaan vuoteen 2040 mennessä näitä alueita tulisi olla kolme prosenttia enemmän ja vuonna 2050 viisi prosenttia enemmän kuin vuonna 2021.
Velvoitteet koskisivat Suomessa peräti 63 kaupunkia ja kuntaa.
Käytännössä näiden kaupunkien ja kuntien pitäisi siis lopettaa liki kaikki viheralueille rakentaminen ja muuttaa tulevina vuosikymmeninä jonkin verran muita alueita viheralueiksi ja kaupunkimetsiksi.
Suomalaisissa kaupungeissa suunta on viime vuosina ollut päinvastainen.
Kaupungit ovat kasvaneet nimenomaan rakentamalla esimerkiksi metsäalueille, joita suurimpien kaupunkien ulkopuolisessa Suomessa kyllä riittää.
Kaupungeissa ja kaupunkimaisilla alueillakin Suomessa on jo valmiiksi EU:n suurin viheralueosuus ja toiseksi suurin puupeitteisyys.
Vantaan kaupunginjohtaja Viljasen mukaan asetus muodostaisi liki mahdottoman yhtälön.
– Käytännössä tämä estää uuden kaavoituksen meillä kaupungeissa. Emme voi enää nykyiseen tapa kaavoittaa uusia asuinalueita tai työpaikka-alueita. Silloin koko Suomen kasvun potentiaali menetetään, Viljanen sanoo.
Myös Tampereen pormestarin, kokoomuksen entisen kansanedustajan Anna-Kaisa Ikosen mukaan tässä vaiheessa näyttää siltä, että asetuksella olisi merkittävät vaikutukset muun muassa kaavoitukseen ja asumiseen.
Kaupunkiluontoa pitää Ikosen mukaan vaalia, mutta vihreyteen liittyviä velvotteita tulisi harkita tarkkaan.
– Ennallistamisasetus voisi pahimmillaan estää kestävän kaupungistumisen toteutumista Suomessa. Kaupunkiolosuhteiden erilaisuutta ei huomioida asetuksessa laisinkaan, Ikonen kirjoittaa sähköpostitse.
Hallituskin kiinnittänyt ongelmaan huomiota
Poliitikotkin tiedostavat ongelman.
Tänään antamassaan lausunnossa eduskunnan ympäristövaliokunta toteaa, että pykälän soveltaminen olisi Suomen kaltaisessa maassa omiaan johtamaan "epätarkoituksenmukaisen suuriin kustannuksiin".
Myös hallituksessa ongelmaan on kiinnitetty huomiota.
Syyskuussa laaditussa hallituksen kannanotossa eli U-kirjelmässä todetaan, että ennallistamisasetusehdotuksen tulisi tunnistaa eri EU-maiden erilaiset lähtötilanteet viheralueiden määrässä.
Jos sitovia tavoitteita määriteltäisiin, tulisi hallituksen mielestä EU:ssa määritellä jokin vähimmäistaso, jota vihreämpiä ja metsäisempiä kaupunkeja ja kuntia velvoitteet eivät koskisi.
Näin Suomen jo valmiiksi varsin vihreät kaupungit ja kunnat eivät joutuisi samalle viivalle tiiviimmin rakennetun ja vähemmän vihreän Etelä- ja Keski-Euroopan kanssa.
Juttua täydennetty kello 17.59. Lisätty Anna-Kaisa Ikosen kommentit.