Komission Von der Leyenilta viimeinen vetoomus ennen äänestystä – nosti esiin Venäjän toiminnan Suomen rajalla

Euroopan parlamentti äänestää tänään Strasbourgissa Ursula von der Leyenin jatkosta Euroopan komission johdossa. Von der Leyen on johtanut komissiota vuodesta 2019. Von der Leyen piti puheen aamulla kello 10. 

Von der Leyenin on saatava yli puolet 720 hengen parlamentin äänistä, jotta hän voi siirtyä komission johtoon myös toiselle kaudelle. Tästä syystä von der Leyen on viime aikoina kiertänyt parlamentin poliittisia ryhmiä ja vastannut näiden kysymyksiin komission tulevasta linjasta.

Mikäli von der Leyen ei saisi tarvittavia ääniä kasaan, EU-maiden poliittisten johtajien on laadittava Eurooppa-neuvostossa kuukauden sisällä uusi ehdotus komission puheenjohtajaksi.

Monet toivovat von der Leyenin mahdollisesta jatkokaudesta jatkuvuutta eurooppalaiseen politiikkaan ja esimerkiksi Ukraina-tukeen tilanteessa, jossa Yhdysvaltojen poliittinen suunta voi muuttua maan presidentinvaalien seurauksena.

Ehdotti vartioston henkilöstön kolminkertaistamista

Von der Leyen nosti puheessaan esille Venäjän toiminnan Suomen rajalla. Hän muun muassa ehdotti Euroopan raja- ja rannikkovartioston pysyvän henkilöstön kolminkertaistamista 30  000:een.

Lisäksi von der Leyen toisti puheessaan, että EU:n on tuettava Ukrainaa niin kauan kuin on tarve. Tärkeä teema oli Euroopan kilpailukyky ja talous, mitä kautta hän käsitteli myös vihreän siirtymän jatkoa.

Taustalla poliittiset neuvottelut

Kesäkuun EU-vaalien jälkeen niin sanotut parlamentin keskiryhmät sopivat keskenään EU:n huippupestejä koskevasta nimityspaketista. Keskiryhmillä tarkoitetaan Euroopan kansanpuoluetta EPP:tä, sosiaalidemokraatteja (S&D) ja liberaalia Renew-ryhmää.

Von der Leyenin torstaina pitämän puheen ja julkaistujen toimintalinjausten odotetaan yhä vaikuttavan siihen, kuinka eri ryhmien parlamentaarikot katsovat ryhmänsä tavoitteiden tulleen kuulluiksi.

Keskiryhmillä on parlamentissa enemmistö, mutta äänestys tapahtuu suljetulla lippuäänestyksellä. Von der Leyen ei voi siis etukäteen täysin luottaa siihen, keiden tuen hän saa taakseen.

Koska ainakin osa keskiryhmien parlamentaarikoista voi livetä von der Leyenin takaa, täytyisi hänen varmuuden vuoksi saada ääniä myös vihreiltä sekä mahdollisesti myös perussuomalaisten kotiryhmältä Euroopan konservatiiveilta ja reformisteilta eli ECR:ltä.

Asiaan on liittynyt herkkyyksiä, koska von der Leyenin oma taustaryhmä EPP suhtautuu osin hyvin epäillen vihreisiin. Yhteistyötä ECR:n kanssa puolestaan eivät ole halunneet juuri muut kuin EPP:n oikea laita.

Niinistö: Vihreiden tuki näyttää lupaavalta

Vihreiden Ville Niinistö arvioi keskiviikkona iltapäivällä, että vihreiden asettuminen von der Leyenin taakse näyttää hyvin lupaavalta.

– Von der Leyen on meidän ryhmämme kuulemisessa luvannut edistää esimerkiksi ilmastopolitiikkaa niin, että tieteen pohjalta asetetaan uusi päästövähennystavoite vuodelle 2040. Ja jatketaan vihreää siirtymää ennen kaikkea puhtaiden investointien vauhdittamiseksi, että Eurooppa saa myös kilpailukykyä teollisuuteen ilmastoratkaisuilla, Niinistö sanoi.

Myös sosiaalinen vastuu, ihmisoikeudet ja oikeusvaltio ovat vihreille linjauksissa tärkeitä, Niinistö sanoi.

Perussuomalaisten Sebastian Tynkkynen (ps.) puolestaan sanoi, että suurin osa ECR:stä ei tule hänen käsityksensä mukaan äänestämään von der Leyenia vastaan. Tynkkynen kertoo myös ehdottaneensa ulostuloa asiasta, minkä perusteella hän uskoo Italian pääministerin Giorgia Melonin Italian veljien äänestävän toisin.

– Italialaiset vähän olivat sitä mieltä, että meidän ei välttämättä tarvitsisi tällaista keskustelua käydä tai näin, Tynkkynen kertoo.

Italia on myös suuri jäsenmaa ja von der Leyenin työtä auttaa, mikäli sen pääministeripuolue on EU:ssa neuvotteluväleissä muiden kanssa. Tästä syystä von der Leyenin on jo pitkään odotettu taipuvan Melonin tahtoon myöhemmin esimerkiksi komissaarien salkkuja jaettaessa.

Lue myös:

    Uusimmat