EU-komission johtopaikkaa tavoitteleva Ursula von der Leyen lupaa edistää sukupuolikiintiöitä yhtiöiden hallituksissa. Hän ajaisi minimipalkkaa, eurooppalaista työttömyysvakuutusta ja valvoisi tarkemmin oikeusvaltioperiaatteen toteutumista jäsenmaissa.
Nämä ovat muutamia lupauksista, joita komission johtopaikkaa tavoitteleva von der Leyen on antanut Euroopan parlamentille ennen ratkaisevaa äänestystä, joka järjestetään tänään illalla kello 19 Suomen aikaa.
Maanantaina sosialistien ryhmälle lähettämässään kirjeessä von der Leyen kertoo, että hänen keskeisin tavoitteensa komission puheenjohtajana on tehdä Euroopan unionista hiilineutraali ensimmäisenä maailmassa vuoteen 2050 mennessä. Hän lupaa uuden komission antavan tavoitteesta lainsäädännön ensimmäisen sadan päivän aikana.
Von der Leyenin on tänään vakuutettava epäilijänsä Euroopan parlamentin suurimmissa ryhmissä, jotta hän nousisi Euroopan komission puheenjohtajaksi. Hän on jäsenmaiden ehdokas tehtävään.
Vankimmin von der Leyenin takana seisoo hänen oma puolueryhmänsä eli keskustaoikeistoa edustava EPP. Tullakseen valituksi hän tarvitsee tukea myös sosialisteilta (S&D) ja liberaaleilta (Renew Europe).
Salainen äänestys lisää jännitystä
Von der Leyen kertoo ensin aamulla, minkälaista politiikkaa hänen komissionsa tekisi. Sen jälkeen mepit pääsevät grillaamaan häntä muutamien tuntien ajan.
Tuki tarvitaan 374 europarlamentaarikolta eli yli puolelta paikkansa ottaneista mepeistä. Äänestys on salainen, mikä osaltaan lisää sen arvaamattomuutta.
Von der Leyen on toiminut Saksan puolustusministerinä. Hän kertoi eilen maanantaina luopuvansa paikastaan ministerinä, vaikka ei tulisikaan valituksi.
Vihreät ja vasemmisto ovat sanoneet äänestävänsä von der Leyeniä vastaan. Salaisessa äänestyksessä ei kuitenkaan ole ryhmäkuria, kuten ei parlamentissa periaatteessa ole muutenkaan, joten tukea voi tulla myös näistä ryhmistä.
EU-johtajat kutsuttaisiin hätätapauksessa koolle
Von der Leyenin häviö johtaisi poliittiseen kaaokseen, koska jäsenmaiden pitäisi nimetä uusi ehdokas kuukauden kuluessa.
Samalla koko muu nimityspaketti asettuisi kyseenalaiseksi. Paketin neuvotteleminen vaati jo nyt ennätyksellisen pitkän huippukokouksen, joka kesti kolmatta päivää.
Parlamentti suhtautui kriittisesti komission puheenjohtajaehdokkaaseen myös viisi vuotta sitten, jolloin EPP:n kärkiehdokas Jean-Claude Juncker tuli valituksi kapealla enemmistöllä. Hän sai 422 ääntä, kun tarvittava määrä oli 376.
Parlamentti on nyt sirpaleisempi kuin viime kerralla, minkä takia enemmistön saaminen on ollut entistä vaikeampaa.