EU pyrkii venäläisenergiasta eroon pikavauhtia – näin se tulee tapahtumaan: "Komissaarit matkustavat ympäri maailmaa"

EU-maiden johtajat tapasivat tänään päättyneessä kaksipäiväisessä epävirallisessa huippukokouksessa Ranskan Versailles’sissa, ja puhuivat muun muassa energiaomavaraisuuden kasvattamisesta.

EU-komission puheenjohtaja Ursula von der Leyenin mukaan EU-komissio esittelee toukokuun puolivälissä suunnitelman, jolla EU korvaa Venäjän energian muilla toimittajilla ja vaihtaa fossiiliset energialähteet uusiutuvilla.

Jo aiemmin EU kertoi, että se aikoo vähentää Venäjältä tulevaa energiaa kaksikolmasosaa nykyisestä tämän vuoden aikana. 

Tänään EU:n johtohahmot totesivat kokouksen jälkeen, että ensi talvea varten on tärkeää varautua.  

– Tavoitteena on täyttää kaasuvarastot lokakuun alkuun mennessä, investoida paljon uusiin kaasuvarastoihin ja -putkistoihin eri maiden välillä ja tehdä myös suunnitelmia solidaarisuudesta materiaalien ja energian vaihdosta eri maiden kesken, selventää MTV:n Eurooppa-kirjeenvaihtaja Heikki Piuhola lähiajan toimia.

– Tiedetään myös, että komissaarit matkustavat ympäri maailmaa sopimassa erilaisia esimerkiksi kaasusopimuksia nesteytetystä kaasusta.

Lue lisää: Marin vaatii, että Putinin sodan rahoittaminen lopetetaan

Myös Ukrainan EU-halut pöydällä

Aiheena EU-johtajien kokouksessa oli myös Ukrainan EU-jäsenyys. Pikajäsenyyttä sodan keskellä olevalle maalle ei ole luvassa.

EU kuitenkin kaksinkertaistaa puolustusapunsa Ukrainalle miljardiin euroon.

– Tuo toinen 500 miljoonan euron rahoitus on EU:n rauhan rahastosta, joka on EU:n budjetin ulkopuolinen rahasto, ja jonka jäsenmaat omalla osuudellaan maksavat. Se on varmasti tässä tilanteessa Ukrainalle tärkeä, mutta pidemmällä tähtäimellä Ukraina olisi halunnut pikajäsenyyden, Piuhola kertoo. 

Viime yönä EU-johtajat sopivat, että Ukraina pääsee kuitenkin unionin hakijamaaksi normaalin jäsenkäsittelyn kautta.

Lue myös: Putin: Neuvotteluissa on tapahtunut "positiivisia liikahduksia"

Myös EU haluaa, että sen jäsenmaat nostaisivat puolustusmenonsa kahteen prosenttiin bkt:sta Nato-maiden tavoin. Onko se mahdollista? Katso pääkuvan videolta kirjeenvaihtajan arvio.