Evoluutiobiologi Aivelon mukaan tautihuipuista puhuminen on ongelmallista: "Suomi joutui turvautumaan tylppään aseeseen"

17:46img
Julkaistu 03.05.2020 16:38

Jonna Kumpula

jonna.kumpula@mtv.fi

Hallitus on koolla Säätytalolla, jossa neuvotellaan rajoitustoimista ja niiden mahdollisesta purusta. Tuloksia odotetaan vasta illansuussa. MTV Uutisten tietojen mukaan Martti Hetemäen vetämä työryhmä suosittelee merkittävää rajoitusten purkamista.

Evoluutiobiologi Tuomas Aivelon mukaan koulut ovat influenssakaudella suoranaisia tartuntalinkoja. Miten on koronaviruksen suhteen? Katso yllä olevalta videolta, millaisena uhkana Aivelo pitää koulujen avaamista!

Kuten pääministeri Sanna Marin, myös Helsingin yliopiston evoluutiobiologi Tuomas Aivelo on hybridistrategian kannalla. Kyseinen strategia noudattaa yksinkertaista ohjenuoraa: testaa, jäljitä, eristä ja hoida. 

– Se kuulostaa järkevältä. Rajoituksia, joita meillä tällä hetkellä on, on vaikea pitää pitkään taloudellisten ongelmien, ihmisten mielenterveydellisten ja sosiaalisten ongelmien vuoksi. Kyse ei ole rajoituksien purkamisesta, vaan siitä, että rajoitusten fokusta siirretään, Aivelo perustelee kantaansa. 

Suomen tulee seurata esimerkkiä

Evoluutiobiologin mukaan rajoituksia tulee purkaa asteittain, minkä jälkeen seurataan, pysyykö koronavirustilanne hallinnassa. 

– Kun muutama viikko rajoitusten purkamisen jälkeen huomataan, että tilanne on hallinnassa, voidaan purkaa seuraavat toimenpiteet. 

– Jos tulee ongelma, että koronavirus lähtee leviämään jossain päin, rajoituksia pitää ottaa uudelleen käyttöön, jotta tartuntojen määrä saadaan painettua riittävän matalalle tasolle. 

Rajoitustoimenpiteiden purkaminen ja tavalliseen arkeen asteittainen palaaminen on Aivelon mukaan ainut keino selviytyä korona-ahdingosta. Maailmalla on näyttöjä siitä, että suhteellisen normaaliin elämään palaaminen on mahdollista. 

– Esimerkiksi Koreassa siihen on pystytty: Siellähän tartuntatapauksia tuli suhteellisen paljon, mutta se saatiin painettua alas tehokkaalla testauksella ja (tartuntaketjujen) jäljityksellä, Aivelo antaa esimerkkinä. 

Lue myös: THL: Suomessa on nyt yli 5200 koronavirustartuntaa – kymmenen uutta kuolemaa vuorokauden aikana

Seuraa koronaviruksen etenemistä näistä artikkeleista:

Tällä tavalla rajoitusten vaiheittainen purku onnistuu

Aivelon mukaan Suomi joutui turvautumaan "tylppään aseeseen" asettamalla rajujakin rajoitustoimia, sillä tartuntaketjut eivät olleet tarkkaan tiedossa. 

Vaikka rajoitustoimilla on saatu hillittyä tartuntatapauksien määrää, evoluutiobiologin mukaan testauksen lisääminen ja tartuntaketjujen selvittäminen ovat avainasemassa koronatilanteen hallinnassa. 

– Jos suurin osa tartuntaketjuista tulevat tuntemattomista lähteistä, se tarkoittaa, että tauti leviää hallitsemattomasti jossain. 

– Jos tiedämme tartuntaketjut, voimme tarttua niihin tehokkaammin sairaiden eristämisellä ja laittamalla altistuneet karanteeniin, jolloin me saadaan sama rajoitusteho, mutta huomattavasti tarkemmin fokusoitua niihin ihmisiin, joilla on riski saada tauti tai ovat taudin kantajia. 

Vaikka testausta on viime viikkojen aikana lisätty, Aivelon mukaan testausta pitäisi tehdä entistäkin isommassa mittakaavassa ympäri Suomen. Tällä hetkellä tartuntaketjujen jäljitystyötä tehdään kuntien sairaanhoitopiirien tasolla. 

– Siihen tarvitaan tuhat- tai parituhatpäinen joukko tekemään tätä jäljitystyötä.

Lue myös: Lapset eivät tartuta tehokkaasti, tauti on vaarallisin iäkkäille – MTV listasi, mitä tiedämme koronaviruksesta ja mitkä seikat ovat vielä hämärän peitossa

Sittenkin alueellisia rajoituksia?

Aivelo huomauttaa, että Uudenmaan maakuntarajan sulkemisen lisäksi Suomessa ei ole juurikaan tehty alueellisia rajoitustoimenpiteitä. Hänen mukaansa alueelliset rajoitustoimenpiteet olisivat perusteltuja ja "järkeenkäypiä". 

– Jos tulee ongelma, että koronavirus lähtee leviämään jossain päin, rajoituksia pitää ottaa uudelleen käyttöön, jotta tartuntojen määrä saadaan painettua riittävän matalalle tasolle.

– Tavoitehan on jatkuvasti ollut se, ettei meillä epidemiassa olisi mitään huippuja, vaan tartuntamäärät pidetään koko ajan mahdollisimman vähäisinä. Huiput ovat ongelmallisia, Aivelo sanoo. 

Mitä mieltä evoluutiobiologi Tuomas Aivelon mukaan tautihuipuista puhuminen voi olla harhaanjohtavaa – mutta miten hän perustelee väitteensä? Katso yllä olevalta videolta! 

Lue myös: Neljä ydinkohtaa: Hallitus vääntää jättimäärästä koronarajoitusten purkutoimia – nämä asiat neuvottelujen sisällöstä nyt tiedetään

Lue myös: Karanteeneja, laivojen eristämistä satamiin, rottasota – tartuntatauteja on torjuttu historian aikana monin keinoin

Tuoreimmat aiheesta

Koronavirus