Toimittajien tuomio nosti Suomen esille Euroopan lehdistönvapausraportissa: "Työolot vaikeutuneet"

Ukrainan sodassa kuolleiden toimittajien määrä vuonna 2023 oli huomattavasti edellisvuotta pienempi, kertoo Euroopan neuvosto tuoreessa raportissaan lehdistönvapauden tilasta Euroopassa.

Raportin mukaan viime vuonna Ukrainassa kuoli vain kaksi työtehtävissä ollutta toimittajaa, kun edellisvuonna luku oli 13. Molemmat viime vuonna kuolleista toimittajista saivat surmansa Venäjän tekemissä iskuissa. Lisäksi useita toimittajia on haavoittunut vuoden aikana.

Raportin mukaan toimittajien kuolemien väheneminen johtuu pääosin Ukrainan viranomaisten aiempaa tiukemmasta linjasta sen suhteen, kuinka paljon mediaa päästetään rintamalle. Kuolemia on vähentänyt myös toimittajien lisääntynyt turvallisuuskoulutus, raportissa kerrotaan.

–  Tästä huolimatta Ukraina on edelleen erittäin vaarallinen ympäristö. Kuolleiden ja haavoittuneiden lisäksi jotkut ovat täpärästi välttyneet kuolemalta, yksi toimittaja katosi selittämättömästi ja monet Venäjän miehittämillä alueilla olleista joutuivat vangituiksi tai kaltoin kohdelluiksi, raportissa kirjoitetaan.

Raportti kiinnittää huomiota myös siihen, että tiedotusvälineiden toimitilat ovat joutuneet Venäjän iskujen kohteiksi. Näin kävi esimerkiksi Harkovassa 30. joulukuuta, kun Venäjän isku osui paikallisen radion rakennukseen.

HS:n toimittajien tuomio huolettaa

Euroopan neuvoston mukaan lehdistönvapauden tila on Ukrainan sodan aikana heikentynyt nopeasti erityisesti Venäjällä, jossa riippumattoman median toiminnasta on tehty erittäin vaikeaa. Venäläisten toimittajien lisäksi sortotoimet ovat kohdistuneet ulkomaisiin journalisteihin.

Raportti mainitsee Venäjän vangitsemat Washington Postin yhdysvaltalaisen toimittajan Evan Gershkovichin sekä Radio Free Europe / Radio Libertyn Alsu Kurmashevan, joka on Yhdysvaltain ja Venäjän kaksoiskansalainen. Euroopan neuvosto kutsuu heidän vangitsemistaan Venäjän kyyniseksi "panttivankidiplomatiaksi".

Raportin mukaan useissa maissa toimittajien työtä vaikeutetaan kansallisen turvallisuuden perusteella ja valtiollisella valvonnalla. Toimittajien työolosuhteet ovat osin vaikeutuneet myös maissa, jotka perinteisesti tunnetaan vahvasta lehdistönvapaudestaan.

Lyhyen maininnan raportissa saa myös Suomi, jossa Helsingin käräjäoikeus tuomitsi viime vuoden tammikuussa Helsingin Sanomien Tuomo Pietiläisen ja Laura Halmisen turvallisuussalaisuuden paljastamisesta joulukuussa 2017 julkaistun jutun vuoksi. Tuomiosta on valitettu hovioikeuteen.

Helsingin Sanomia julkaiseva Sanoma Media Finland on STT:n enemmistöomistaja.