F1-sääntömuutokset 2022: Tämä kaikki muuttuu alkavalla kaudella

Viikonloppuna Bahrainissa ajetuissa viimeisissä testeissä radalla nähtiin 10 täysin uusittua autoa, jotka on rakennettu uusien sääntöjen mukaisiksi. Osassa autoissa näkyi vielä lastentauteja, joita tiimit yrittävät kuumeisesti ratkoa.

Tässä listausta siitä, mikä F1-sarjassa kaudella 2022 muuttuu.

Maaefekti ja pomppivat autot

F1-autoissa palataan tällä kaudella aikoinaan kiellettyyn maavaikutuksen hyödyntämiseen. Autojen pohjalevyssä on pitkittäissuunnassa kaksi tunnelia, jotka muodostavat imun asfaltin pinnan ja pohjalevyn välille. Alun perin keksintö on jo 1970-luvulta. Sitä hyödynnettiin aina 1980-luvun alkuun asti, kunnes vaarallisiksi muuttuneissa autoissa maaefekti kiellettiin kokonaan.

Sekä Barcelonan että Bahrainin testeissä nähtiin kuitenkin lieveilmiö, kun epätasaiset ilmavirtaukset pohjalevyn alla saivat autot tekemään hyppyliikettä huippunopeuksissa suorilla ajettaessa. Ongelman ydin ei ole pelkästään pohjan tunneleissa, vaan se muodostuu koko matkalta etusiivestä pohjalevyn kautta takasiipeen asti.

Maavaikutus palautettiin keinovalikoimaan, koska sen avulla autot pystyvät ajamaan paremmin toistensa perässä niin sanotussa likaisessa ilmassa eli edellä ajavan tuottamassa pyörteisessä ilmavirtauksessa.

Aerodynamiikka uusiksi

Näkyvin muutos uusissa F1-autoissa tuli hyvin selville heti ensimmäisillä testikierroksilla. Autojen etu- ja takasiivet ovat muuttuneet huomattavasti aiempaa yksinkertaisemmiksi. Ilmavirtauksia ohjaavia elementtejä on nyt vähemmän, ja esimerkiksi takasiiven on koostuttava yksittäisestä osasta ilman erillisiä kääntö- ja päätylevyjä. Muutoksilla pyritään vähentämään auton taaksepäin tuottamia ilmapyörteitä ja näin ollen parantamaan kilpailua kuskien välillä. Ilmanvastusta suorilla vähentävä avattava DRS-takasiipi on edelleen käytössä ohittamisen helpottamiseksi.

Testeissä nähtiin myös varsin omaperäisiä ratkaisuita autojen kylkien suunnittelussa. Esimerkiksi Mercedeksellä sivuponttoonit olivat lähes kadonneet jäähdyttimien uudenlaisen sijoittelun takia. Myös monilla muilla talleilla oli ponttoonien päällä jäähdytystä varten tehtyjä aukkoja.

18 tuuman vanteet

Muutosta näkyi heti myös Pirellin uusissa renkaissa, joissa on 18 tuuman vanteet aiemman 13 tuuman sijaan. Renkaan profiilin kaventuessa sen optimaalinen toiminta-alue laajenee. Uusitut säännöt sallivat eturenkaiden lämmittämisen ainoastaan 70 asteeseen ja takarenkaiden 80 asteeseen aiemman 100 ja 80 asteen sijaan, joten kuskit eivät saa heti radalle palatessaan käyttöönsä aivan ihanteellisessa toimintakunnossa olevia renkaita. Radalla tapahtuva lämmittäminen pienentää renkaiden tuottamaan hiilijalanjälkeä, mutta avaa samalla uudenlaisen mahdollisuudenkuskien väliseen ohitustaisteluun.

Moottorien kehitystyö jäissä

Kauden alun voimasuhteet kiinnostavat monelta kantilta, mutta yksi merkittävimmistä syistä on se, ettei tähän kauteen rakennettuja moottoreita saa enää kehittää. F1-autoissa jatketaan edelleen jo vuodesta 2014 käytössä olleilla V6-turbohybridimoottoreilla. Nyt niiden kehitystyö on suunnattu jo vuoden 2026 ympäristöystävällisempiin moottoreihin. Valmistajat saavat seuraavien vuosien aikana tehdä muutoksia voimayksiköihinsä ainoastaan luotettavuuden ja turvallisuuden parantamiseksi sekä saavuttaakseen taloudellisia säästöjä.

Ongelmallinen kulukatto

F1-tiimien rahankäyttöön puututaan ensimmäistä kertaa kunnolla koko lajin historiassa. Aiemmin satoja miljoonia yhteen kauteen upottaneet kärkitallitkin joutuvat nyt tulemaan toimeen 140 miljoonalla dollarilla (eli noin 128 miljoonalla eurolla) vuodessa. Tähän ei kuitenkaan lasketa mukaan esimerkiksi kuljettajien palkkoja, markkinointikuluja tai moottorivalmistajien kehitystyötä.

Ensi vuonna kulukatto on suunnitelmien mukaan putoamassa entisestään, mutta paljon soraääniä on kuulunut jo nykyisestä rajoituksesta. Esimerkiksi energian hintojen ja inflaation raju nousu Venäjän Ukrainassa aloittamien sotatoimien takia uhkaa vesittää koko uudistuksen heti alkumetreille. Myös esimerkiksi alihankkijoille ulkoistetut projektit tekevät valvonnasta erityisen hankalaa.

Rajoitukset aerodynaamisessa testaamisessa

Voimasuhteita pyritään tasoittamaan myös rajoittamalla tallien mahdollisuutta testata muutoksiaan radan ulkopuolella. Kalliiden tuulitunnelien käyttöä on rajoitettu jo aiemmin, mutta nyt puututaan myös tietokoneilla tapahtuvaan CFD-mallintamiseen. Aerodynaamisten osien toimintaa on pystytty tutkimaan virtausmekaniikkaa simuloivilla ohjelmistoilla. Jatkossa talleilla on käytettävissä sitä vähemmän aikaa CFD:n parissa, mitä paremmin ne ovat sijoittuneet valmistajien MM-sarjassa edellisellä kaudella. Tilanne tarkistetaan uudelleen kesäkuun lopussa, jolloin jaetaan loppukaudeksi käytössä oleva aika senhetkisen MM-tilanteen perusteella.

F1-kalenterissa uusi kisa ja monta palaajaa

Kahden koronapandemian sotkeman kauden jälkeen F1-sarja pyrkii palaamaan kaikille kisapaikoille, joihin matkustaminen on osoittautunut edellisinä vuosina mahdottomiksi. Esimerkiksi Australian Melbournessa, Japanin Suzukassa, Kanadan Montrealissa sekä Singaporessa ei ole ajettu sitten vuoden 2019. Sen sijaan Kiinan Shanghai ei palaa ohjelmistoon vieläkään, ja lokakuun Venäjän GP pudotettiin pois osana maan Ukrainassa käynnistämän hyökkäyssodan vastaisia pakotteita.

Uutena kisana kalenteriin liittyy Miamin GP, joka ajetaan katuradalla heti alkukaudesta toukokuussa. Myös viime kaudella mukaan otetut Hollannin ja Saudi-Arabian kisat ovat mukana ohjelmistossa. Tällä hetkellä kisoja on suunnitteilla 22, mutta esimerkiksi Turkki on mahdollinen korvaaja Venäjän kisan jättämään aukkoon.

LUE LISÄÄ: F1-kausi 2022: Kisakalenteri ja aikataulut

Kisaviikonlopun kulku ja sprinttikisat

Katsojat huomaavat tulevana viikonloppuna Bahrainin avausosakilpailussa muutoksen kisaviikonlopun rytmissä. Kisakalenterin venyessä mahdollisesti 23 viikonloppuun työpäiviä vähennetään saapumalla paikan päälle päivää myöhemmin. Tavallisesti torstaisin järjestetyt mediatilaisuudet siirtyvät jatkossa perjantaiaamuun, minkä jälkeen kahdet tunnin mittaiset harjoitukset ajetaan iltapäivän aikana tiiviimmässä tahdissa. Myös legendaarinen Monacon GP menettää erikoisoikeutensa järjestää harjoitukset jo torstaina perjantain gaalaillallisen takia.

Aika-ajot ja sunnuntain kisa pysyvät tutuilla paikoillaan lukuun ottamatta kolmea sprinttiviikonloppua, joiden aikana aika-ajo järjestetään heti ensimmäisten treenien jälkeen perjantaina. Niiden perään lauantaina kisataan toisten harjoitusten jälkeen lyhyt sprintti, jonka perusteella muodostuu lopullinen lähtöjärjestys sunnuntain varsinaiseen kisaan. Sprinttejä oli tarkoitus tuoda ohjelmistoon enemmänkin, mutta ajatuksesta luovuttiin kustannussyistä. Sprinttejä ajetaan tällä kaudella huhtikuussa Italian Imolassa, heinäkuussa Itävallassa sekä marraskuussa Brasiliassa.

Samalla sprinttien merkitys MM-pisteissä kasvaa. Viime kaudella sprinteistä jaettiin pisteitä vain kärkikolmikolle niin, että voittaja sai kolme pistettä, kakkonen kaksi ja kolmonen yhden. Nyt voittaja pokkaa peräti kahdeksan MM-pistettä, mistä pistemäärä vähenee tasaisesti aina kahdeksanneksi sijoittuneeseen asti.