FC Honka pyysi turvapaikkakeskusten nuoret kentälle, tulokset ovat nähtävillä: "En keksi parempaa kotouttamiskeinoa kuin jalkapallo"

Kello käy jo iltayhdeksää ja aktiivinen joukko B-ikäisiä nuoria painaa yhä pallon perässä Espoonlahden kentällä. FC Honka on tehnyt aktiivista kotouttamistyötä jo pidemmän aikaa.

– Meillä on viisi B-ikäluokan joukkuetta pojissa ja tytöissä kolme. Se on aika makea juttu, että tässä ikäluokassa on vielä näin paljon pelaajia, kertoo FC Hongan hallinto- ja viestintäpäällikkö Annariina Seppä.

– Meillä ei drop out -ilmiö tässä ikäluokassa näy. Päinvastoin, tulijoita on vielä lisääkin. Ihan kaikkia ei olla pystytty ottamaankaan. Toivotaan, että saadaan otettua vielä lisääkin nuoria.

Koko haastattelu on katsottavissa artikkelin alussa olevalta videolta.

Millaista kotouttamistyö jalkapallokentillä on? FC Honka haluaa kaikki pelaajat perusjoukkueisiinsa.

– Meillä ei ole omia ryhmiä muunkielisille. Ajatellaan, että se on parasta kotouttamista, että he tulevat meidän normaaliin toimintaan kaikissa ikäluokissa, Seppä kertoo.

– Uskon, että kaikissa isoissa kaupungeissa jalkapalloseuroissa on paljon maahanmuuttajataustaisia perheitä, mikä on hieno juttu, koska en oikeastaan keksi parempaa kotouttamiskeinoa kuin jalkapallo.

Jalkapallo

Sepän mukaan jalkapallokentillä nuoret saavat kavereita, oppivat kieltä ja heille syntyy arkirutiini. Joukkueurheilu varmasti ehkäisee syrjäytymistä.

– Meillä erityistä on se, että meillä on ja on ollut turvapaikanhakijanuoria toiminnassa. Osa heistä on tullut yksin Suomeen, mahdollisesti alaikäisenäkin. Ollaan pyydetty heitä ryhmäkodeista. Osa heistä on edelleen mukana ja uusia tulee, Annariina Seppä sanoo.

Sosiaali- ja terveyssektorin aiheisiin erikoistunut toimittaja Joonas Lepistö avaa yhteiskunnan ajankohtaisia teemoja. Asiantuntijoiden ja kansalaisten kokemusten kautta Lepistö kertoo, missä tilassa Suomen sosiaali- ja terveyspalvelut ovat. Miten sote pelastetaan? Juttuvinkit joonas.lepisto(@)mtv.fi.

Enemmän kuin pelkkä harrastus

Valmentaja Rasmus Lumpeen mukaan jalkapallo on yhteinen kieli. Lumme on kiinnittänyt huomiota siihen, että maahanmuuttajataustaisille laji on enemmän kuin pelkkä harrastus.

Vaikka keli olisi mikä, he ovat paikalla, vaikka eivät olisi tottuneet kylmään. Se asenne on tarttunut myös muihin. 

He tulevat peleihin tsemppaamaan, vaikka ei olisi luvattu peliaikaa. Jos on loukkaantumisia, he tulevat yleisöön tsemppaamaan, Lumme toteaa. 

Todella oma-aloitteisia kavereita kyllä. Ja he elävät jalkapallosta.

"Kasvu on nopeaa"

MTV Uutiset kertoi perjantaina hurjasta maahanmuuton kasvusta ja siitä, että maahanmuutto on jo ohittanut syntyvyyden. Miten tilanne näkyy Espoossa?

– Faktahan on se, että tänä syksynä uusista ekaluokkalaisista melkein 40 prosenttia oli maahanmuuttajataustaisia ja kasvu on nopeaa. Ja totta kai se pitää huomioida myös urheiluseuroissa. Meillä on mahdollisuus olla tässä paljon isommassa roolissa kuin tällä hetkellä ollaan, kiteyttää Annariina Seppä.

Lue myös:

    Uusimmat