Ficon ampumistapaus vahvistaa Ukrainan tukemiseen kriittisesti suhtautuvia puolueita, arvioi tutkija

"Yleinen tunnelma tuntuu olevan, että poliittinen väkivalta on palannut Eurooppaan."

Slovakian pääministeri Robert Ficoon kohdistunut ampuminen sataa poliittisesti pääministeripuolue Smerin ja muiden hallituspuolueiden laariin, arvioi itäisen Euroopan tutkija Katalin Miklossy Helsingin yliopiston Aleksanteri-instituutista. Hän odottaa vaikutusten näkyvän myös ensi kuun EU-vaaleissa.

–  Joka tapauksessa oli arvioitu, että Slovakiassakin voittaa EU-kriittinen, nationalistinen linja, mutta se tulee tämän tapauksen myötä vahvistumaan entisestään. Ei vain Euroopan parlamentin vaaleissa, vaan myös pitkällä tähtäimellä, Miklossy sanoo.

Ficoa ammuttiin keskiviikkona Handlovan kaupungissa, jossa järjestettiin hallituksen tapaaminen. Ficon tilan kerrottiin torstaina olevan vakaa mutta edelleen erittäin vakava.

Sisäministeri Matus Sutaj Estok on kuvaillut tekijää "yksinäiseksi sudeksi", joka oli tyytymätön presidentinvaalien tulokseen. Vaalit voitti huhtikuussa Ficon tukema Peter Pellegrini.

Smeriä edustava parlamentin varapuhemies Lubos Blaha on ehtinyt jo syyttämään ampumisesta liberaalia mediaa ja edistyksellisiä poliitikkoja. Miklossy uskoo ampumisen aiheuttavan lisää poliittisia hyökkäyksiä liberaalien ja vasemmiston suuntaan myös pitkällä tähtäimellä.

–  Vaikka vasemmisto irtisanoutuu tästä tilanteesta, varjo on kuitenkin jo heitetty, hän sanoo.

Rumaa retoriikkaa

Ficon Smer-puolue on ennen ollut sosiaalidemokraattinen, mutta nykyisin ennemminkin sosiaalikonservatiivinen, vahvasti nationalistinen, EU-kriittinen ja rasistinenkin puolue, Miklossy kuvailee. Hallitukseen kuuluvat lisäksi Smeristä irtautunut sosiaalidemokraattinen HLAS-puolue sekä äärioikeiston SNS-kansallispuolue.

Fico ja hänen puolueensa tunnetaan Venäjää myötäilevinä. Slovakia myös lopetti aseiden toimittamisen Ukrainaan sen jälkeen, kun Fico valittiin pääministeriksi.

Tulevat EU-vaalit ovatkin Miklossyn mukaan tärkeät myös Ukrainan kohtalon kannalta.

–  Smer-puolue, Fico ja hallitus ovat olleet vahvasti sitä mieltä, että Ukraina pitää istuttaa vaikka väkisin neuvottelupöydän ääreen ja painostaa kompromissiin Venäjän kanssa. Että sota on lopetettava, tai sotaa ei pitäisi enää tukea, tutkija sanoo.

–  Jos tämäntyyppisten puolueiden valta lisääntyy, on todella ongelma, että mitä tapahtuu.

Miklossy kuvaa Itä-Euroopassa vallalla olevaa politiikan keskustelutyyliä raadolliseksi. Hän on kiinnittänyt huomiota tällaiseen retoriikkaan juuri Slovakiassa, etenkin viime syksyn parlamenttivaalien jälkeen.

–  Kieli on hirvittävän henkilöönmenevää, rumaa ja säälimätöntä, Miklossy kuvaa Slovakian tilannetta.

Tällaista kieltä on Miklossyn mukaan kuultu erityisesti Smerin suunnalta, sekä esimerkiksi SNS-puolueelta.

Rumasta kielenkäytöstä huolimatta niin dramaattinen tapahtuma kuin poliitikon ampuminen tuli Miklossyllekin täysin yllätyksenä.

–  Ei poliitikkojen ole tähän asti tarvinnut pelätä henkensä edestä, hän toteaa.

Vihapuhe laukaisee vihatoimintaa

Ampumistapauksen vaikutuksia EU:n tasolla on vaikeaa arvioida niin kauan kuin ampujan ideologiasta ja motiiveista ei ole tarkkaa tietoa, sanoo vanhempi tutkija Manuel Müller Ulkopoliittisesta instituutista.

–  Yleisellä tasolla poliittisessa väkivallassa on ollut viime viikkoina kasvua, hän sanoo viitaten esimerkiksi saksalaisen europarlamentaarikko Matthias Ecken pahoinpitelyyn pari viikkoa sitten.

Sosiaalidemokraattista SPD-puoluetta edustava Ecke hakattiin sairaalakuntoon, kun hän oli ripustamassa vaalimainoksia Dresdenissä. Saksassa hyökättiin vastikään myös Berliinin osavaltion talousministerin Franziska Giffeyn kimppuun.

–  Yleinen tunnelma tuntuu olevan, että poliittinen väkivalta on palannut Eurooppaan ja että poliitikkoja vastaan hyökätään. Se tietenkin muuttaa vaalikampanjoinnin tunnelmaa, Müller sanoo.

–  Se varmasti myötävaikuttaa polarisaatioon, joka on jo olemassa äärioikeiston nousun vuoksi.

Väkivaltaisia hyökkäyksiä kampanjoivia poliitikkoja vastaan on ollut Slovakian ja Saksan lisäksi ainakin Unkarissa, Miklossy sanoo. Hän uskoo, että kynnys väkivallan käyttöön on selvästi madaltunut.

Miklossy on huolissaan siitä, kuinka rajuksi ja repiväksi poliittinen keskustelu on yleisesti mennyt ja mitä siitä voi seurata.

–  Mitä enemmän käytetään vihapuhetta, se laukaisee myös vihatoimintaa.

Esimerkiksi Saksassa poliittista väkivaltaa tulee paljon juuri äärioikeiston suunnalta, sanoo Müller.

–  Pahimmassa tapauksessa kasvanut poliittinen väkivalta voisi tarkoittaa, että vähemmän ihmisiä osallistuu politiikkaan, hän pohtii.

–  Tämä on tietenkin uhka demokratialle, jos ihmiset pelkäävät väkivaltaa ollessaan poliittisesti aktiivisia.

Lue myös:

    Uusimmat