Neljän maan Visegrad-ryhmä natisee liitoksissaan muttei hajoa

Vähemmän puhetta ja enemmän aseita Ukrainalle, viestitti Puolan pääministeri Donald Tusk viime viikon lopulla. Tshekin presidentti ja eläköitynyt kenraali Petr Pavel on puolestaan antanut kasvot aloitteelle hankkia Ukrainalle satojatuhansia tykistöammuksia eri puolilta maailmaa.

Puolan ja Tshekin kanssa samaan Visegrad-ryhmään kuuluvat Unkari ja Slovakia ovat lievästi sanottua eri linjoilla. Unkari ei ole pääministeri Viktor Orbanin johdolla antanut Ukrainalle luotiakaan, mutta on sen sijaan vastustanut joka käänteessä EU:n tukia Ukrainalle. 

Slovakian pääministerin Robert Ficon mukaan Yhdysvaltain talutusnuorassa olevan Ukrainan pitäisi luovuttaa alueita Venäjälle vastineeksi rauhasta.

Tällaisista jäsenistä koostuvan ryhmän voisi kuvitella hajoavan omaan mahdottomuuteensa, mutta niin vain Visegrad-maiden ulkoministerit tapaavat toisensa jälleen torstaina Prahassa. STT:n haastattelemat tutkijat pitävätkin huhuja Visegradin kuolemasta vielä ennenaikaisina.

– Oletan, että ryhmä pysyy kasassa. Yhteistyössä on ollut 30 vuoden aikana aiemminkin paljon ylä- ja alamäkiä riippuen siitä, minkälaiset sisäpoliittiset voimasuhteet ovat kussakin maassa olleet, dosentti Heino Nyyssönen Turun yliopistosta sanoo.

Nykyinen kaksi vastaan kaksi -asetelma Visegradissa voi siis muuttua?

– Ehdottomasti, ja hyvin äkkiä, tutkija Katalin Miklossy Helsingin yliopiston Aleksanteri-instituutista sanoo.

Tshekkoslovakia kasvoi erilleen

Miklossy muistuttaa aiemmista kylmistä kausista, jolloin Visegrad on pysynyt koossa lähinnä taloudellisen ja kulttuurisen yhteistyön ansiosta.

– Ryhmän potentiaali perustuu siihen, että kun löytyy joku yhteinen nimittäjä, sitä pystytään edistämään EU:ssa paljon voimakkaammin yhdessä, Miklossy taustoittaa.

Edellisen kerran Visegrad-maat vetivät tosissaan yhtä köyttä vuoden 2015 pakolaiskriisin aikana, jolloin ne kaatoivat Saksan, Ranskan ja Italian kaltaisten suurten EU-maiden ajaman hankkeen pakolaiskiintiöistä. 

Nyyssösen ja Miklossyn mukaan nelikko halunnee siksi pitää vuonna 1991 perustetun ryhmän koossa ja varalla, jos käyttötarvetta myöhemmin ilmenisi.

Mutta juuri nyt ryhmä on syvässä kriisissä, se on selvää. Tshekin hallitus ilmoitti aiemmin tässä kuussa keskeyttävänsä hallitusten epävirallisten yhteiskokousten järjestämisen Slovakian kanssa. Viimeinen pisara näytti olleen se, kun Slovakian ulkoministeri Juraj Blanar tapasi Venäjän ulkoministerin Sergei Lavrovin Turkissa.

Aiemmin Tshekkoslovakian muodostaneet Tshekki ja Slovakia itsenäistyivät rauhanomaisesti vuoden 1993 alussa. Nyyssösen ja Miklossyn mukaan tshekkien ja slovakkien tiet ovat kulkeneet poliittisesti eri suuntiin jo pitkään.

Fico ajattelee omaa etuaan

Slovakian Ukraina-vastaisuus ja Moskovan myötäily ei ole ollut yhtä johdonmukaista kuin Unkarissa. Ennen Ficon vaalivoittoa viime syksynä maa lahjoitti paljon aseistusta Ukrainalle, eikä Ficokaan ole Miklossyn mukaan vastustanut mahdollista aseiden myymistä Ukrainaan.

Orban joutui myös pettymään, kun Fico ei EU:ssa tullutkaan Unkarin tueksi vastustamaan uutta tukea Ukrainalle.

– Slovakiassa on käytössä euro, joten lieka (EU:hun) on lyhyempi kuin Unkarissa. Lisäksi Fico ajattelee aina omaa etuaan. Toistaiseksi Slovakia ei ole tukenut Unkaria kuin puheiden tasolla, Miklossy perustelee.

Nyyssönen tulkitsee tilannetta siten, että Orban on tällä hetkellä riippuvaisempi Ficosta kuin Fico Orbanista.

Suhteiden lämpenemistä Unkariin saattaa haitata myös se, että Fico ja hänen Smer-puolueensa ovat olleet aiemmin hyvin unkarilaisvastaisia. Slovakian asukkaista vajaa 10 prosenttia kuuluu unkarilaisvähemmistöön. Miklossyn mukaan slovakianunkarilaiset ovat olleet monesti vaa'ankieliasemassa aiemmissa vaaleissa.

Puolan hallitus "tikittävä aikapommi"

Kotimaassaan Fico tosin on pyrkinyt kulkemaan Orbanin jalanjäljissä käymällä lainsäädäntöaloitteilla maan oikeuslaitoksen ja median kimppuun. Edellytykset ovat kuitenkin hyvin erilaiset kuin Unkarissa, koska Slovakiassa on paljon aidompi monipuoluejärjestelmä.

Ficon Smerillä on hallussaan vain vajaa kolmannes parlamenttipaikoista, Orbanin Fideszillä kaksi kolmasosaa.

Slovakiassa politiikan ilmapuntaria päästään tutkimaan jo ensi viikonloppuna, kun maassa äänestetään seuraajaa EU- ja Ukraina-mieliselle presidentti Zuzana Caputovalle. Valinta Ficon läheisen liittolaisen Peter Pellegrinin ja oppositioon lukeutuvan entisen ulkoministerin Ivan Korcokin välillä siirtynee toiselle kierrokselle huhtikuussa.

Ukrainan kannalta paljon vakaampi liittolainen Orbanille oli Laki- ja oikeus (PiS) -puolueen johtama Puola, kunnes sen pitkä valtakausi päättyi viime vuoden lokakuun vaalien jälkeen. Tilalle tuli Donald Tuskin muodostama peräti 13 puolueen hallitus, jonka vallassa pysyminen ei ole ollenkaan varmaa.

– Se on kuin tikittävä aikapommi. Jos hallitus kaatuu, PiS tulee aivan varmasti ryminällä takaisin, Miklossy ennustaa.

Jopa vakaasti autoritaarisessa Unkarissa saattaa olla luvassa muutoksia, kun Fideszin omista riveistä Orbanin hallintoa arvostelemaan noussut Peter Magyar kertoi viime viikonvaihteessa perustavansa uuden keskustaoikeistolaisen puolueen. 

Miklossyn mukaan Magyarin hankkeelle voi hyvinkin olla tilausta, koska kaikki Orbanin hallintoa vastustavat eivät ole löytäneet poliittista kotia nykyisistä oppositiopuolueista.

– Kysymys on vain siitä, kuin uskottava pitkään etuoikeutettua asemaa Fidesz-eliitin jäsenenä nauttinut Magyar on, Miklossy pohtii.

Lue myös: Oikeistopopulistit koristelivat seinät Putin-kuvilla ja poseerasivat fanipaita päällä – "Perussuomalaiset positiivinen poikkeus"