Miksi olemme olemassa? Kysymys on askarruttanut filosofeja jo vuosituhansien ajan, mutta fyysikot väittävät nyt havainneensa ratkaisun tähän ikiaikaiseen ongelmaan. Teknisesti ottaen meitä ei nimittäin pitäisi olla.
Maailmankaikkeus on täynnä ainetta, eli materiaa. Maailmankaikkeudessa on myös antiainetta, eli antimateriaa, mutta sitä on paljon vähemmän kuin materiaa.
Näin ei pitäisi olla, sillä hiukkasfysiikan standardimallin mukaan maailmankaikkeudessa pitäisi olla sama määrä materiaa ja antimateriaa. Jos näin olisi, antimateria ja materia olisivat tuhonneet toisensa, eikä maailmankaikkeudessa olisi mitään.
Koska luet tätä artikkelia, standardimallista selkeästi puuttuu selitys, joka kertoisi meille miksi maailmankaikkeudessa materiaa on antimateriaa enemmän. Nyt tuo selitys on ehkä saatu.
Mesonilöytö sai aplodit ja samppanjaa
Euroopan hiukkasfysiikan tutkimuskeskus Cernissä havaittiin niin sanottu rikko Dº-mesonihiukkasen CP-symmetriassa. CP-symmetria tarkoittaa sitä, että kun materiahiukkanen muuttuu, sen antimateriahiukkanen muuttuu samalla tavalla.
Dº-mesoni ja antiDº-mesoni käyttäytyivät testeissä keskenään eri tavalla. Aiemmin materian ja antimaterian erilaista käyttäytymistä oli ennustettu, muttei koskaan kunnolla havaittu. Ennen tätä.
LHCb-tutkimusryhmän tiedottaja Giovanni Passaleva kertoo Gizmodo-lehdelle, että tutkimustulokset otettiin vastaan epätavallisen pitkillä aplodeilla, minkä jälkeen tutkimusryhmä juhli tulosta samppanjalla.
Asiasta Suomessa ensin kertoneen Tekniikan Maailman mukaan löytö päätyy varmasti hiukkasfysiikan oppikirjoihin. Lehti myös povaa tutkimusryhmälle Nobel-palkintoa.
Mutta kuten tieteessä usein käy, yksi vastaus herättää kymmenen uutta kysymystä. Giovanni Passaleva sanoo, ettei havaittu Dº-mesonin CP-rikko yksin selitä, miksi materiaa on paljon enemmän kuin antimateriaa.
– Meidän on löydettävä uusi ilmiö selittämään täysin materian ja antimaterian eron, sanoo Passaleva Gizmodolle.