Mitä tapahtuu Israelin ja Hamasin sodan jälkeen? Asiantuntija hahmottelee parhaan ratkaisun, johon Israel ei kuitenkaan "varmasti suostu"

Politico-lehti paljasti kuluneella viikolla, että Saksassa on mietitty yhtenä vaihtoehtona sitä, että YK ottaisi Gazan kaistan haltuunsa sen jälkeen, kun Israelin ja äärijärjestö Hamasin väliset taistelut ovat päättyneet.

Yhdysvallat on avoimesti kaavaillut ainakin jonkinlaista väliaikaista roolia Mahmud Abbasin Länsirannalla johtamalle palestiinalaishallinnolle myös Gazan kaistalla sen jälkeen, kun Israel olisi Yhdysvaltain toiveiden mukaisesti tuhonnut Hamasin.

Sekä Lähi-idässä vieraillut Yhdysvaltain ulkoministeri Antony Blinken että EU:n ulkoasioista vastaava Josep Borrell ovat sanoneet, ettei Israel saa miehittää Gazan kaistaa sodan päätyttyä vaan palestiinalaisilla tulee olla "sananvaltaa" omaan tulevaisuuteensa.

Myös presidentti Sauli Niinistö on kantanut kortensa keskusteluun ja painottanut Ylen A-studion haastattelussa pitävänsä niin kutsuttua kahden valtion mallia "ainoana mahdollisuutena" rauhaan.

Lue myös: MTV Uutiset seuraa Israelin ja Hamasin sotaa – tässä tuoreimmat tiedot

Hamasia tuskin saadaan tuhottua täysin

Tulevaisuutta on hyvä ajatella jo nyt, sanoo Lähi-idän tutkimuksen professori Hannu Juusola Helsingin yliopistosta. Hänen mielestään tulisi kuitenkin lähteä liikkeelle siitä, että Israel tuskin saa tukahdutettua terroristijärjestöksi luokitellun Hamasin kokonaan.

– Hamas on poliittinen liike, joka toimii monessa maassa, ja se on myös ideologia. Tällaisessa operaatiossa voi olla vaarana, että nyt taistellaan Hamasia vastaan ja viiden vuoden kuluttua Hamasin poikia vastaan, Juusola sanoo.

Juusolan mukaan Hamasin tuhoutuminen vaatisi sen, että sen ideologia ei enää houkuttelisi.

– Hamasin tuhoaminen ei varmasti ole realistista kuin korkeintaan sotilaallisesti, ja siltäkin osin se voi jäädä rajalliseksi. Hamasin taistelijoita jää varmasti henkiin kuitenkin, eikä ole varmuutta siitä, etteivätkö he pystyisi jollain tasolla ryhmittäytymään uudelleen, hän sanoo.

Jos vaalit jossain vaiheessa järjestetään, ei Hamasia tai sen seuraajaa voisi niistä sulkea pois ilman että vaalien aitous kärsisi, hän uskoo.

Lue myös: Pääministeri Orpoa lähestyttiin uhkaavasti Turussa: "Miltä tuntuu olla kansanmurhaaja?"

Hajota ja hallitse

Juusolan mukaan ongelma on vuosikymmenien aikana mennyt niin syväksi ja monimutkaiseksi, että jokaiseen julkisuudessa esitettyyn ratkaisuskenaarioon liittyy isoja kysymysmerkkejä.

Niitä sisältyy myös Yhdysvaltojen toiveeseen tai aikomukseen hyödyntää Mahmud Abbasin palestiinalaishallintoa, Juusola sanoo.

Ensinnäkin Abbasin johtama palestiinalaishallinto ei ole suosittu palestiinalaisten keskuudessa. Hallintoa pidetään korruptoituneena ja itsevaltaisena.

– Suosio on (viimeisimmän sodan) myötä varmasti pikemminkin vähentynyt entisestään. Ja jos se menisi Gazan kaistalle Israelin voiton siivin, olisi sen hyvin vaikea markkinoida itseään palestiinalaisten edustajana, Juusola uskoo.

Myös Israelin nykyjohto ja pääministeri Benjamin Netanjahu suhtautuvat Juusolan mukaan torjuvasti palestiinalaishallintoon. Israelilaisoikeisto ja Netanjahu ovat tietoisesti harjoittaneet hajota ja hallitse -politiikkaa, Juusola sanoo.

– Palestiinalaishallinto toki tekee yhteistyötä Israelin kanssa, mutta Netanjahun poliittinen tavoite on se, että palestiinalaisvaltiota ei synny. Niin kauan kuin palestiinalainen kansallinen liike on jakautunut, on Netanjahun paljon helpompi sanoa, että ei ole partneria, jonka kanssa tehdä sopimusta. Hän haluaa, että palestiinalaishallinnolla on kaksi päätä, joista kumpikaan ei ole tarpeeksi vahva, Juusola sanoo.

– Tällä hajottamisen periaatteella on pitkä perinne Israelin politiikassa.

Lue myös: Tältä näyttää sairaalassa Gazassa: potilaita makaa lattialla, leikkauksia kännykän valossa

"Kuka lähettäisi joukkojaan Gazaan?"

Juusola suhtautuu kriittisesti myös Saksan ajatukseen YK:sta ottamassa Gazan kaistaa hallintaansa sodan loputtua. Politico-lehden mukaan epävirallisessa saksalaisdokumentissa pohdittiin, että Gazan kaistan haltuun ottanut YK voisi järjestää "varovaisesti" etenevän vallansiirron palestiinalaisille, "ihanteellisessa tapauksessa" vaaleilla, joita kansainvälinen yhteisö turvaisi.

– Mikä on se taho, joka on valmis lähettämään Gazan kaistalle joukkoja, kun Israel tulee kaikella varmuudella pitämään oikeutenaan tehdä sinne iskuja? En usko yhtään, että Saksa tai Euroopan maat olisivat valmiita lähettämään sinne joukkoja. Arabivaltiot eivät varmasti myöskään sitä tee. On valtava vaara, että se, joka sinne lähtee, joutuu myös iskujen kohteeksi, Juusola totesi.

Paras skenaario: itsenäinen palestiinalaisvaltio

Juusolan mielestä parhaassa tapauksessa Gazan kaistalle saataisiin palestiinalaishallinto – vaikka sitten aluksi Abbasin nykyinen hallinto – sillä ajatuksella, että tämän jälkeen järjestettäisiin aidot vaalit, joista syntyisi palestiinalaisten oma, kansainvälisesti tunnustettu valtio.

Näin siis ihanteellisessa tapauksessa, jota Juusola ei myöskään pidä todennäköisenä.

– Israel ei tule varmasti tällaiseen suostumaan. Tämä vaatisi (muiltakin tahoilta) erittäin suurta poliittista tahtoa ja sitoutumista, hän sanoo.

Juusolan mukaan usko kahden valtion malliin on luultavasti vähentynyt viimeisimmän konfliktin seurauksena.

– En pidä sitä kovin realistisena, koska asenneilmapiiri on niin jyrkkä ja Israelin asema on tässä tavattoman vahva, eikä ole ulkopuolisia tahoja, kuten Eurooppaa tai Yhdysvaltoja, jotka painostaisivat Israelia. Myös palestiinalaisten poliittinen kenttä on pirstaleina, Juusola pohtii.

Israel on jo sanonut aikovansa "vastata turvallisuudesta" Gazassa määrittelemättömän ajan sodan jälkeen. Yhdysvallatkaan ei näytä sulkevan pois sitä, että Israel jatkaisi puuttumista Gazan asioihin, mutta ulkoministeri Blinkenin mukaan Israel ei myöskään halua itse johtaa Gazaa.

Juusola ei usko, että Israel haluaisi pysyvästi miehittää Gazan uudelleen, vaikka sellaisiakin vaatimuksia Israelin äärioikeistosta voi kuulla.

– Gazan hallinta on todella vaikeaa ja kallista. Israel ei halua varmasti olla siinä roolissa, joka maksaa palestiinalaisten koulutuksesta, hyvinvoinnista ja terveydenhuollosta ja niin edelleen. Palestiinalaishallinnon yksi etu on ollut Israelille se, että kansainvälinen yhteisö on ollut se, joka tavallaan maksaa miehitystä, Juusola toteaa.

Lue myös: "Kansanmurha-Joe" saa kasvavaa arvostelua gazalaisten unohtamisesta – osa USA:n muslimeista kääntymässä Trumpin puoleen

Pelkoa etnisestä puhdistuksesta

Palestiinalaiset ovat sanoneet Israelin toteuttavan Gazan kaistalla palestiinalaisten kansanmurhaa tai ainakin etnistä puhdistusta.

Juusolan mukaan Israel voisikin haluta palestiinalaisten tai ainakin osan heistä siirtyvän pysyvästi Egyptiin, mikä hänen mukaansa on hyvin tiedossa Egyptissä ja muualla Lähi-idässä.

– Israelissa paljastui erään ministeriön papereita, joissa parhaana vaihtoehtona pidettiin sitä, että palestiinalaisväestö menisi Siinaille, Egyptiin. Se tietysti lisäsi pelkoa alueen valtioiden ja palestiinalaisten keskuudessa siitä, että tässä olisi tarkoitus suorittaa uusi Nakba (tai) etninen puhdistus, Juusola sanoi.

Nakba tai Naqba tarkoittaa arabiaksi katastrofia. Palestiinalaiset viittaavat sanalla vuoden 1948 sotaan, jonka yhteydessä Israel julistautui itsenäiseksi ja sadattuhannet palestiinalaiset joutuivat jättämään kotinsa.

Israelilaispapereissa kaavailtiin aluksi telttakaupunkien perustamista ja myöhemmin kaupunkien rakentamista palestiinalaisille Egyptissä Siinain niemimaalle, kertoi NBC News marraskuun alussa. Gazan rajalle pystytettävä turvavyöhyke estäisi palestiinalaisten paluun.

– Kun katsoo tätä tuhoa (Gazassa), siinä tulee kyllä mieleen, onko tässä muutakin tarkoitusta kuin että Hamas tuhotaan, Juusola mietti.

– Tuho on niin valtavaa.

Lue myös: Lääkärit ilman rajoja: Jopa ambulansseja tulitetaan Gazassa