Geeniprofiloinnista toivotaan täsmäapua syövän hoitoon, tulokset tosin vielä laihanlaisia: "Pitää olla varovainen, ettei tarjota huonompaa hoitoa"

Löytyisikö syövän hoitoon apu geeniprofiloinnista? Laajat testit eivät kuulu vielä Käypä hoito -suositukseen, sillä niistä saadut hoitotulokset eivät ole tähän mennessä johtaneet merkittävään hoitotulosten paranemiseen. Tietämystä geeniprofiloinnista kuitenkin kertyy koko ajan lisää, ja tulevaisuudessa tilanne voi olla toinen, huomauttaa Hyks Syöpäkeskuksen johtava ylilääkäri Johanna Mattson.

Geeniprofilointia mainostetaan apuna syöpähoitojen kohdentamiseen. Ideana on laajemmin profiloida potilaan syöpäkasvain ja saada sitä kautta lisätietoa siitä, mitä lääkkeitä taudin hoidoissa tulisi käyttää. Geeniprofiloinnista voi olla apua myös syövän alkuperän selvittämisessä, jos syöpä todetaan ilman selkeää lähtökasvainta.

Laaja-alaiset geeniprofilointitestit eivät kuulu Käypä hoito -suositukseen, ja ne maksavat suunnilleen 3000 euroa. Geenitestaus ei ole kuitenkaan vierasta julkisen terveydenhoidon puolella.

– Suppeammat yhden tai muutaman geenin näyttöön perustuvat testaukset ovat jo vuosia kuuluneet useiden eri syöpien kuten rintasyövän, suolistosyövän, melanooman, keuhkosyövän ja leukemian käypään hoitoon, kertoo Johanna Mattson.

– Kun on paremmin opittu tuntemaan syövän syntymekanismeja, on myös onnistuttu kehittämään täsmähoitoja, jotka tehoavat syöpäkasvaimiin, eivätkä vaurioita yhtä paljon terveitä soluja.

Esimerkiksi vuosikymmeniä käytössä olleet solunsalpaajat vaikuttavat kaikkiin jakaantuviin soluihin, joita löytyy myös terveistä kudoksista. Tästä johtuvat solunsalpaajien haittavaikutukset, kuten suun, nielun ja suoliston limakalvovauriot, hiusten lähtö sekä valkosolujen lasku.

Laaja geeniprofilointi on osa yksilöllistettyä kokeellista hoitoa

Laajaa geeniprofilointia on pyritty hyödyntämään osana yksilöllistettyä hoitoa. Kasvaimesta pystytään syöpäleikkauksen yhteydessä tai etäpesäkkeestä neulanäytteellä otetun koepalan avulla määrittämään kasvainsolujen perimä koepalan alueelta.

Kasvaimen perimän avulla lääkärit pyrkivät selvittämään, löytyisikö siitä ominaisuuksia, joita vastaan on olemassa johonkin muuhun syöpätautiin kehitetty täsmälääke tai tutkimusvalmiste.

Kuulostaa lupaavalta. Syöpäkasvaimen laajaan geeniprofilointiin ja sen perusteella räätälöityyn yksilöllistettyyn hoitoon liittyy kuitenkin ongelmia.

– Se on kokeellista hoitoa edelleen. Kokeellisia hoitoja tulisi kehittää tieteellisten tutkimushankkeiden piirissä, jolloin jokaisen potilaan hoidosta voidaan oppia, mikä auttaa kehittämään hoitoja paremmiksi, Mattson muistuttaa.

Syövät jaetaan hematologisiin verisyöpiin sekä kiinteisiin kasvaimiin. Geeniprofilointi on haasteellista etenkin kiinteiden kasvainten hoidossa, sillä neulanäyte on otettu pieneltä alueelta kasvaimesta.

– Näytepalassa ilmenevään mutaatioon kohdennettu hoito ei siis välttämättä tehoa koko kasvaimeen tai kaikkiin etäpesäkkeisiin, Mattson sanoo.

Hoitotulokset kiinteiden kasvainten kohdalla laihanlaisia

Tähän mennessä laajan geeniprofiloinnin hoitotulokset suurissa tieteellisissä tutkimuksissa ovat jääneet melko laihoiksi kiinteiden kasvainten syöpähoidoissa.

– Vain osassa kasvaimia löytyy sellainen mutaatio, jota vastaan on olemassa kohdennettu lääkehoito. Vaikka lääkehoito olisi tarjolla, se hyödyttää vain osaa potilaista, Mattson kertoo.

Suurista potilassarjoista käy ilmi, että laajan geeniprofiloinnin avulla suunniteltu yksilöllistetty hoito on kansainvälisissä tutkimuksissa parhaimmillaankin pidentänyt taudin etenemättömyysaikaa tai elossa oloa muutamalla kuukaudella.

Ensimmäisissä tutkimusasetelmissa ongelmana on kuitenkin ollut se, että niissä uutta hoitomuotoa tarjottiin lähinnä potilaille, joiden kohdalla standardihoidot oli jo kokeiltu. Tällöin syöpään on jo todennäköisesti kertynyt paljon muitakin mutaatioita, eikä hoidon kohdentaminen vain yhdellä tai muutamalla lääkkeellä välttämättä tuota riittävän hyvää hoitotulosta.

Kokeellisen menetelmän tarjoamista täytyy pohtia tarkkaan

Tutkimushoitoja kehitetään yleensä aluksi pidemmälle edenneessä taudin vaiheessa. Eettisesti on tärkeää pohtia, tarjotaanko potilaalle hyväksi todettuja standardihoitoja vai kokeellisempaa menetelmää.

– Silloin kun syöpähoito tähtää pysyvään paranemiseen, pitää olla varovainen, ettei tarjota huonompaa hoitoa, Mattson muistuttaa.

Kun laajaan geeniprofilointiin pohjautuvista hoidosta saadaan riittävän hyviä tuloksia, testausta voidaan asteittain laajentaa taudin varhaisempiin vaiheisiin. Mattsonin mukaan on todennäköistä , että mitä varhaisemmassa vaiheessa geeniprofilointi tehdään ja täsmähoitoja annetaan, sen parempia tuloksia saadaan. Varhaisvaiheessa kasvaimiin on ehtinyt kehittyä vähemmän hoidon tehoa vähentäviä mutaatioita.

Mikäli laajasta geeniprofiloinnista osana yksilöllistettyä hoitoa saadaan jatkossa hyviä tuloksia, tulee siitä käypää hoitoa.

Geeniprofilointi ei ratkaise suurinta ongelmaa

Geeniprofilointi ei kuitenkaan ratkaise sitä, mikä tekee syövästä vaikean vastustajan. Syöpä jakaantuu koko ajan ja kerryttää itseensä mutaatioita.

Mattson kertoo, että myös yksilöllistetyn hoidon kohdalla ollaan huomattu, että lääke saattaa tehota kasvaimeen aluksi. Lääke alkaa kuitenkin menettää tehoaan, kun kasvaimeen jäävät jäljelle lääkkeelle vastustuskykyiset solut, jotka lisääntyvät.

Yksi laajakaan geeniprofilointi ei siis välttämättä riitä tehokkaaseen yksilöllistettyyn täsmähoitoon. Testejä pitäisi tehdä useammin, jotta kasvaimesta saataisiin päivitettyä tietoa. Geeniprofilointi olisi hyvä tehdä aina taudin edetessä jokaisen lääkevaihdon yhteydessä.

HUS:ssa isoja tutkimusprojekteja

Geeniprofilointi on joka tapauksessa lupaava apu syövän hoidossa.

Mattson kertoo, että HUS:ssa on jo vuosia toiminut professori Kimmo Porkan tutkimusryhmä, joka on yhteistyössä muun muassa Suomen molekyylilääketieteen instituutin kanssa kehittänyt menestyksekkäästi verisyöpien yksilöllistettyä lääkehoitoa.

Aiemmin mainituista haasteista huolimatta HUS:ssa pidetään tärkeänä kehittää myös kiinteiden kasvainten yksilöllistettyä lääkehoitoa, sanoo Mattson. HUS Syöpäkeskuksessa käynnistyy keväällä 2019 tieteellinen tutkimus, jossa etäpesäkkeitä lähettäneiden kiinteiden kasvainten testaus tehdään laajan geeniprofiloinnin avulla niille potilaille, joille suositellaan yksilöllistettyä hoitoa standardihoidon tilalla tai standardihoidon puuttuessa.

Hoitotulosten parantamisen lisäksi projektin tavoitteena on kerryttää raakadataa syövässä ilmenevistä muutoksista, mikä voi olla hyödyksi muussa syöpätutkimuksessa.

HUS:ssa myös tutkitaan, voidaanko etäpesäkkeestä otettavan kasvainnäytteen sijaan käyttää helpompaa, verinäytteestä tehtävää syövän geeniprofilointia apuna syöpähoitojen suunnittelussa. Verinäytteet saattaisivat mahdollisesti myös paljastaa epämääräisesti oireilevat syövät, kuten haimasyövän, suolistosyövän tai munasarjasyövän.

Tiedossa nimittäin on, että kasvaimet vapauttavat DNA:ta verenkiertoon. Verinäytteestä otetussa geeniprofiloinnissa ideana olisi, että sen avulla kiinteiden kasvainten etenemistä voitaisiin mitata luotettavasti ja rukata lääkehoitoa parempaan suuntaan.

Lue myös:

    Uusimmat