Tutkimus: Monet rintasyöpäpotilaat selviäisivät ilman rankkoja sytostaatteja

Yllä olevalla videolla kuullaan kroonista rintasyöpää sairastavan Liisan ajatuksia. Liisa vieraili Huomenta Suomessa lokakuussa 2017.

Solunsalpaajat eli sytostaatit, joista puhutaan myös kemoterapiana, ovat syövän hoidossa käytettäviä lääkkeitä, joiden tehtävänä on vaurioittaa suuria kasvaimia ja tuhota etäpesäkkeitä. Yleensä potilas saa niitä sairaalassa tiputuksessa.

Mahdollisia solunsalpaajien haittavaikutuksia ovat muun muassa pahoinvointi, oksentelu, hiustenlähtö, anemia, limakalvovauriot ja -tulehdukset, ihottumat, tunnottomuuden ja kylmänarkuuden kaltaiset hermosto-oireet ja osteoporoosi.

Nyt New England Journal of Medicine -julkaisussa ilmestynyt tutkimus kertoo, että noin 70 prosenttia naisista, joilla todetaan rintasyöpä varhaisessa vaiheessa, voisi parantua ilman solunsalpaajia. Suurelle osalle näistä naisista kemoterapiaa kuitenkin tänä päivänä edelleen annetaan.

Geenitesti ennustaa syövän uusiutumista

Tähän asti on tiedetty, että tietynlaisissa rintasyövissä solunsalpaajahoito on tärkeää ja tietynlaisissa rintasyövissä tarpeetonta. Nämä ryhmät erottaa toisistaan esimerkiksi kasvaimen koko ja syövän levinneisyys. 

On kuitenkin myös ryhmä rintasyöpäpotilaita, joiden osalta solunsalpaajien tarpeellisuus on ollut epäselvää. Tuore tutkimus keskittyi nimenomaan näihin naisiin. Tyypiltään heidän syöpänsä ovat estrogeeniherkkiä ja HER2-negatiivisia, kasvaimet kooltaan korkeintaan viisisenttisiä ja läheiset imusolmukkeet vapaita etäpesäkkeistä. Kuvaukseen sopii noin puolet kaikista rintasyövistä.

Lue myös: Syöpäkeskuksen ylilääkäri: Tehokas hoitomuoto ei jää salaisuudeksi

Tutkimuksessa käytettiin Oncotype DX -geenitestiä, joka tunnistaa rintasyövän uusiutumisen riskin. Testissä saa pisteitä 0–100 sen mukaan, kuinka suuri riski syövän uusiutumiseen on seuraavien kymmenen vuoden sisällä.

Aiemmin on osoitettu, että kemoterapia on tarpeetonta, mikäli pisteitä saa 0–10 ja tarpeellinen, mikäli pisteitä saa yli 25. Tähän väliin on jäänyt geenitestissä 11–25 pistettä saavien ”harmaa alue”. Heille on annettu estrogeenin vaikutusta vähentävien lääkkeiden lisäksi varotoimena kemoterapiaa.

Tutkimus osoittaa, että geenitestissä määritellyn uusiutumisriskin avulla noin kaksi kolmasosaa ”harmaan alueen” ryhmään kuuluvista naisista voisikin välttää kemoterapian. Täten kemoterapiaa tarvitsisi antaa tässä ryhmässä vain sille 30 prosentille naisista, jotka todennäköisesti hyötyvät siitä.

Hormonilääkitys yksinään toimii monilla

Tutkimuksessa seurattiin yli 10 000 rintasyöpäpotilasta, joista enemmistö – yli 6 700 naista – sai geenitestissä juuri 11–25 pistettä. Heidät jaettiin kahteen ryhmään niin, että puolta hoidettiin hormonilääkityksellä ja kemoterapialla ja puolta pelkällä hormonilääkityksellä.

Kun keskimäärin yhdeksän vuoden seuranta oli ohi, reilusti yli 80 prosentilla naisista syöpä ei ollut kummassakaan ryhmässä uusiutunut. Ero molempia hoitomuotoja saaneiden naisten hyväksi oli yksi prosentti eikä siten tilastollisesti merkittävä.

Eloonjäämisluvut olivat molemmissa ryhmissä lähes 94 prosenttia siten, että ero pelkkää hormonilääkitystä saaneiden naisten hyväksi oli prosentin kymmenyksen.

Toisin sanoen: ylivoimainen enemmistö näistä naisista ei saanut kemoterapiahoidosta sen enempää hyötyä kuin pelkästä hormonilääkityksestäkään.

Lue myös: Lisääkö mammografia rintasyöpäriskiä? Lääkäri vastaa

Tutkimuksen perusteella naisen ikä pitää kuitenkin huomioida hoitoa suunniteltaessa. Jos tutkittuun syöpätyyppiin sairastuva nainen on alle 50-vuotias tai ei ole vielä läpikäynyt vaihdevuosia, kemoterapiaa on syytä antaa herkemmin kuin vanhemmille ja vaihdevuosi-iän ohittaneille. Tämä johtuu siitä, että nuoremmalla iällä rintasyöpä on usein aggressiivisempi.

Miten Suomessa suhtaudutaan?

HYKS Syöpäkeskuksen johtava ylilääkäri Johanna Mattson on kommentoinut tutkimusta Helsingin Sanomille. Mattsonin mukaan jo ennestään on tiedetty, että enemmistö vaihdevuosi-iän ylittäneistä naisista hyötyy selvästi enemmän hormoni- kuin solunsalpaajahoidoista. 

Tutkimuksessa käytetty, riskilukua arvioiva testi on ollut Suomessa satunnaiskäytössä, eikä sitä Mattsonin arvion mukaan edelleenkään tulla käyttämään rutiininomaisesti kaikille vaan tapauskohtaisesti harkiten.

Niin ikään HS:n haastattelema syöpätautien dosentti Päivi Hietanen pitää tutkimusta rintasyöpäpotilaiden kannalta hyvin tärkeänä ja toivoo, että Suomi olisi tulevaisuudessa valmis tarkistamaan varovaista linjaansa geenitestin käytön suhteen.

Lähteet: CNN, The Guardian, NY Times, HS