Huomenta Suomessa maanantaiaamulla vieraillut HUS:in johtava ylilääkäri Johanna Mattson kertoi syövän hoidon uusista tuulista: yksilöllisestä syövän hoidosta sekä boorineutronikaappaushoidosta.
Katso koko haastattelu videolta.
Joka kolmas suomalainen sairastuu syöpään jossain vaiheessa elämäänsä. Vuosittain sairastuneita on noin 30 000. Sairastuneista karkeasti kaksi kolmasosaa on elossa viisi vuotta diagnoosin jälkeen – osin yksilöllisemmän hoidon vuoksi.
– Yksilöllinen syövän hoito tarkoittaa sitä, että kun syöpäkasvain todetaan, se pyritään tyypittämään mahdollisimman tarkoin ja sen perusteella valitsemaan hoitoja. Näin on toimittu jo pitkään monien syöpien, kuten rintasyövän, melanooman, keuhkosyövän tai suolistosyöpien hoidon suunnittelussa, kertoo Johanna Mattson.
Juttu jatkuu kuvan jälkeen.
Yksilöllistetyssä syövän hoidossa selvitetään syöpäkasvaimen perimä.
Viime vuosina yksilöllisen syöpähoidon rinnalle on tullut potilaskohtainen, yksilöllistetty syövän hoito. Tällöin pyritään selvittämään yksittäisen potilaan syöpäkasvaimen perimä hyvin tarkkaan.
– Sen perusteella katsotaan, löytyisikö sopiva kohde jollekin aivan uudentyyppiselle lääkkeelle, jota ei ole totuttu juuri siinä taudissa käyttämään.
Vielä yksilöllistetty hoito on kokeellista. Pisimmällä ollaan verisyöpien hoidon kehityksessä.
Uutta sädehoitomuotoa testattiin ydinreaktorilla
Boorineutronikaappaushoitoa saa HUS:sta vuoden vaihteessa.
Syövän hoitoa tulevaisuudessa saattaa uudistaa myös boorineutronikaappaushoito, BNCT, uudentyyppinen sädehoitomuoto. Siinä potilaalle annetaan verenkiertoon booria, joka hakeutuu kantaja-aineen avulla erityisesti syöpäsoluihin. Tälle alueelle kohdistetaan neutronisäteilyä, jolloin saadaan aikaan syöpäsoluja tuhoava voimakas fissioreaktio.
Boorineutronikaappaushoidon teho perustuu sen tarkkuuden lisäksi siihen, että sitä voidaan antaa myös potilaille, joille ei voi enää sädehoitoa antaa. Boorineutronikaappaushoitoa voi myös yhdistää muihin hoitomuotoihin, kuten tavanomaiseen sädehoitoon ja lääkehoitoihin.
– Tämän tyyppistä hoitoa tutkittiin Suomessa Otaniemen ydinreaktorilla. Laite suljettiin vuonna 2012 ja sen jälkeen on ollut taukoa tämän hoitomuodon kehittämisessä.
Nyt amerikkalaisyritys on kuitenkin onnistunut kehittämään sairaala-alueelle sopivan, neutroneja tuottavan säteilylaitteen.
– Olemme saamassa HUS-syöpäkeskukseen maailman ensimmäinen erityisen hyvin potilashoitoon soveltuvan neutronikiihdyttimen, jolla nämä hoidot päästään aloittamaan vuoden vaihteessa.
Lähivuodet näyttävät, kuinka merkittävän osan uusi sädehoito saa syövän hoidossa.
Katso koko haastattelu videolta.
7:59