Olen kuullut sanottavan, että mielenosoittaminen on georgialaisten kansallisharrastus, jonka he todella osaavat. Nyt on kuitenkin tosi kyseessä, ja se näkyy, kirjoittaa MTV Uutisten ulkomaantoimittaja Veera Nikkanen kommentissaan.
Georgiaa yli kymmenen vuotta hallinnut Georgialainen unelma -valtapuolue esitteli niin sanotun agenttilain vuosi sitten. Sen mukaan yli viidenneksen rahoituksestaan saavien medioiden ja kansalaisjärjestöjen pitäisi jatkossa rekisteröityä ulkomaisen vaikutuksen agenteiksi.
Vuosi sitten kansan vastustus ja protestit saivat puolueen perääntymään. Tänä keväänä hallitus otti lakiehdotuksen uudelleen käsittelyyn ja se hyväksyttiin parlamentissa tiistaina. Puolueen mukaan laki lisää läpinäkyvyyttä ja vahvistaa maan suvereniteettia.
Viikko toisensa jälkeen mieltään osoittavat kansalaiset ovat eri mieltä. Heitä on ollut kaduilla enemmän kuin kenties koskaan maan vuonna 1991 tapahtuneen itsenäistymisen jälkeen.
Lue myös: Tästä syystä georgialaiset vastustavat niin kiivaasti kiisteltyä lakiesitystä
Jotain on muuttunut
Mutta mitä tänä vuonna on toisin, miksi laki puskettiin läpi kiihkeästä vastustuksesta huolimatta?
Viime vuodelta nousee esiin kaksi tapahtumaa, joiden vaikutusta ei voi olla pohtimatta.
Ensimmäinen tapahtuma liittyy Georgian haaveisiin EU-jäsenyydestä. Viime joulukuussa haaveet nytkähtivät vihdoin eteenpäin, kun se sai EU:n ehdokasmaan statuksen. Tämä lienee ollut katkeraa kalkkia eräälle lähimaan diktaattorihallitsijalle.
Toinen tapahtuma sattui vielä samassa kuussa. Georgialainen unelma -valtapuoleen perustaja, miljardööri Bidzina Ivanishvili kertoi palaavansa politiikkaan. Ivanishvili erosi pääministerin paikalta vuonna 2013, mutta hänen on arveltu vetelevän edelleen naruja puolueen taustajoukoissa. Oppositio on syyttänyt Ivanishviliä Venäjän kätyriksi.
Neuvostoliiton romahtamisen jälkimainingeissa Venäjällä rikastunut oligarkki siis palaa Georgian politiikkaan heti, kun maan EU-haaveet alkavat konkretisoitua. Sattumaako? Vai olisiko Vladimir Putin kenties kuiskutellut Ivanishvilin korvaan, jotta tämä ohjaisi länteen kallistuneen laivan takaisin Äiti-Venäjän satamaan?
Taistelu maan suunnasta jatkuu
Historia on osoittanut, että Putinin tapauksessa sattuma on epätodennäköinen vaihtoehto. Varmaa on kuitenkin vain se, että agenttilaki haiskahtaa Venäjältä kuin Novitshok Navalnyin alushousuissa. Venäjällä agenttilakia onkin hyödynnetty sujuvasti hiljentämään kaikki Putinin hallintoa vastustavat organisaatiot ja yksityishenkilöt laulaja Alla Pugatshovasta ihmisoikeusjärjestö Memorialiin.
Georgialaiset tietävät tämän varsin hyvin. Etenkin nuorten joukossa pyrkimys Euroopan yhteyteen on vahva eikä. Se sopii huonosti yhteen hallituksen suunnitelmien kanssa ja seuraukset näkyvät Tbilisin kaduilla. Venäjälle Georgian sisäinen sekasorto on mitä luultavimmin onnistunutta politiikkaa.
Eurooppalaisittain kiinnostavaa on, mitä Georgiassa tapahtuu nyt kun agenttilaki on hyväksytty.
EU tai Yhdysvallat ei halua Venäjän laajentavan etupiiriään Georgiaan, mutta toistaiseksi vetoomukset Georgian hallitukselle ovat kaikuneet kuuroille korville. Edes maan Eurooppa-mielisen presidentin Salome Zurabishvilin veto ei todennäköisesti pysäytä lain etenemistä, sillä parlamentti voi ohittaa sen.
Maan seuraava tärkeä koetus on edessä pian, sillä parlamenttivaalit ovat tulossa ensi syksynä. Viekö ne kaikesta huolimatta Georgialainen unelma vai kääntyykö Georgian laiva takaisin kohti länttä?
Juttua päivitetty 16.5.2024 kello 12.02 agenttilain hyväksymisen jälkeen päivitetyillä tiedoilla.