Potilaat ovat suhtautuneet "biokavereihin" pääosin hyvin. Esimerkiksi haavan toukkapuhdistus on melko hellävarainen menetelmä.
Haavoja voidaan Suomen sairaaloissa hoitaa useilla luonnon antimilla, esimerkiksi toukilla tai lääkehunajalla. Kasvi- ja eläinperäiset hoidot ja tuotteet ovat tärkeä osa haavanhoitoa ja mahdollistavat osaltaan sen, että tarjolla on useita, hieman toisistaan poikkeavia hoitovaihtoehtoja. Näin voidaan valita kullekin potilaalle parhaiten soveltuva tuote tai menetelmä.
Kasvi- ja eläinperäiset tuotteet sopivat monenlaisiin haavoihin ja paranemisen eri vaiheisiin, kertoo Husin Haavakeskuksen vastuulääkäri ja plastiikkakirurgian osastonylilääkäri Heli Lagus.
– Esimerkiksi toukkapuhdistus on varsin hellävarainen ja kivuton menetelmä potilaille, joiden haavat ovat kovin kivuliaita. Potilaat ovat suhtautuneet eläinperäisiin tuotteisiin ja menetelmiin yleisesti ottaen hyvin. Puhumme yleensä ”biokavereista”.
Tampereen yliopistollisessa sairaalassa tyypillisin toukkahoitotapaus on diabetesta sairastavan potilaan jalkahaava, jolle ei riitä mekaaninen puhdistus tai leikkaussalissa tehtävä puhdistusleikkaus. Toukat työskentelevät kellon ympäri ja voivat puhdistaa haavan muutamassa vuorokaudessa, sanoo Taysin plastiikkakirurgian apulaisylilääkäri Ilkka Kaartinen.
Kaartisen mukaan toukat syövät haavoista kuollutta kudosta ja jättävät elävän kudoksen jäljelle. Perinteiset puhdistuskeinot sen sijaan poistavat aina jossain määrin myös elävää kudosta.
– Toukat ovat teepussin tapaisessa pussissa, joten potilaat eivät yleensä koe toukkahoitoa epämiellyttäväksi.
Sen sijaan iilimatohoito herättää osassa potilaista puistatusta, mutta hoidosta ei yleensä silti kieltäydytä. Kaartisen mukaan iilimatoja käytetään erityisesti käsikirurgiassa irronneiden sormien takaisinistutuksen jälkeen. Iilimadot edesauttavat verenkierron palautumista.
Lue myös:Sydänsairaus voi olla hiljainen tappaja – tutkimus osoittaa salakavalan oireettomuuden
Pihkalla ja hunajalla pitkät perinteet
Suomen sairaaloissa on käytössä myös useita eläin- ja kasviperäisiä hoitotuotteita. Laguksen mukaan esimerkiksi sian hemoglobiinista valmistettu hemoglobiinisuihke tuo haavalle lisähappea ja sitä kautta edistää sen paranemista.
Äyriäisten kuoresta valmistettua kitosaanikuitua käytetään geeliytyvässä haavasidoksessa, joka sekä puhdistaa haavaa että hyydyttää verenvuotoa. Se sopii myös palovammojen hoitoon.
Tekoihossa käytetään yleensä yhtenä pääainesosana eläinperäistä kollageenia, jota saadaan esimerkiksi naudan akillesjänteestä. Tekoihossa voidaan hyödyntää myös sian nahkaa tai suolta.
– Lisäksi siihen voidaan yhdistää muita eläinperäisiä aineita, kuten hain rustosta eristettyä kondroitiinisulfaattia. Tekoihoa käytetään esimerkiksi palovammoissa ja arpikorjauksissa.
Laguksen mukaan lääkehunajan ja -pihkan käytöllä on pitkät perinteet suomalaisessa haavanhoidossa. Lääkehunaja puhdistaa haavan ja sisältää myös monia haavan paranemista edistäviä aineita, kuten C-vitamiinia ja sinkkiä. Kuusen pihkan käyttö haavanhoidossa juontaa juurensa Lappiin.
– Lääkepihkasta valmistettava pihkasalva toimii yhtä lailla infektoituneiden ja kuollutta kudosta sisältävien avohaavojen kuin esimerkiksi hankaumien hoitoon. Se ei kuitenkaan sovi hartsiallergisille.
Muita kasviperäisiä hoitotuotteita ovat suomalaisesta koivusta valmistettava nanoselluloosaa sisältävä haavasidos, puna- ja ruskolevästä valmistettava alginaattisidos sekä kauran beetaglukaanista valmistettava geeli ja voide.
Lue myös:Intialaisnainen synnytti harvinaiset siamilaiset kaksoset – vauvat jakavat yhteisen vatsan
Eläin- ja kasviperäiset hoidot yhä yleisempiä
Yleisimpiä eläin- ja kasviperäisiä hoitoja ja tuotteita käytetään ympäri Suomen yliopistosairaaloissa, keskussairaaloissa ja perusterveydenhuollossa, mutta osa menetelmistä on pääosin erikoissairaanhoidon käytössä, kertoo Lagus.
– Tuotteita ja hoitoja voidaan käyttää kaikenikäisillä potilailla. Käyttö on kuitenkin yleisintä iäkkäillä siitä syystä, että heillä on selvästi eniten kroonisia haavoja.
Eläin- ja kasviperäisten hoitojen ja tuotteiden käyttö on Laguksen mukaan yleistynyt Suomessa 2000-luvulla, sillä tutkimusnäyttö tuotteiden toimivuudesta on lisääntynyt. Hänen mukaansa näyttöä niiden tehosta kaivattaisiin kuitenkin yhä lisää.
– Yksikään nykyisistä tuotteista tai menetelmistä ei ole osoittautunut ylivertaiseksi toisiin nähden. Tällaisten tutkimusten tekeminen on kallista ja vaikeaa, ja resursseja tarvittaisiin enemmän.
9:15
Katso myös: Nämä elintavat uhkaavat terveyttä suun kautta!