Toisen metsäalueista kävi arvioimassa kesätyöntekijä. Metsäsertifikaatteja ei valvota riittävästi, sanoo Luonnonsuojeluliitto.
Metsäyhtiöt UPM ja Tornator aikoivat kaataa Ilomatsissa ja Sotkamossa metsää, jota yritykset ovat sitoutuneet olemaan hakkaamatta. Asiasta kertoo STT:lle Suomen Luonnonsuojeluliiton hankekoordinaattori Tuuli Hakulinen.
Kumpikin yhtiö on mukana FSC-sertifikaatissa, mikä tarkoittaa sitä, että ne ovat sitoutuneet käyttämään metsiä sosiaalisesti ja ekologisesti kestävästi. Sertifiointijärjestelmään liittyminen on vapaaehtoista. Liittymisen jälkeen sertifikaatin noudattaminen on kuitenkin pakollista.
– Sertifikaatin noudattamista ei valvota riittävästi, eikä noudattamatta jättämisestä tule seurauksia. Sen noudattaminen on yhtiöiden oman valvonnan varassa, sanoo Hakulinen.
Ilomantsin Hattuvaarassa Pohjois-Karjalassa ja Sotkamon Kuorevaarassa Kainuussa sijaitsevat metsät ovat Hakulisen mukaan runsaslahopuustoista kangasmetsää, joka kuuluu jättää hakkuiden ulkopuolelle.
Runsaan viiden hehtaarin metsästä Sotkamossa Luonnonsuojeluliitto sai vinkin yksityishenkilöltä. Seitsemän hehtaarin kokoisen Tornatorin omistaman metsän Ilomantsissa liitto puolestaan löysi pistotarkastuksen perusteella. Tornator on Suomen suurin yksityinen metsänomistaja, ja se omisti verkkosivujensa mukaan Suomessa viime vuonna yli 680 000 hehtaaria metsää.
Luonnonsuojeluliitto teki viime vuonna hieman alle 20 pistotarkastusta ja tänä vuonna noin kymmenen. Liitto arvioi metsänkäyttöilmoituksen perusteella, kannattaako maastoon lähteä ja voiko paikalla olla tapahtunut rike. Luonnonsuojeluliitto on löytänyt rikkeitä 18:sta metsästä ja on tehnyt niistä kaikista valitukset. Suurin osa niistä on edelleen käsittelyssä.
Lue myös: Suomen Greenpeace: Suurin osa metsäluontotyypeistä uhanalaisia – metsäjätti UPM myöntää tehneensä virheitä
Metsä täytti vaatimukset selvästi
Luonnonsuojeluliitto teki kummastakin metsästä valituksen sertifiointiyhtiö DNV:lle, joka auditoi sekä UPM:ää että Tornatoria. Kumpikin valitus todettiin aiheelliseksi. Tornator sai auditoijalta lievän poikkeaman ja UPM vakavan poikkeaman.
Lievä poikkeama tarkoittaa Hakulisen mukaan lievää sertifikaattirikettä ja vakava poikkeama vakavaa rikettä. Poikkeaman saamisen jälkeen yhtiön on muutettava toimintaansa tai se voidaan hyllyttää, minkä jälkeen yhtiö menettää sertifikaatin. Tätä yritykset eivät Hakulisen mukaan halua. Tällä hetkellä FSC-sertifioidun puun kysyntä on kovaa.
– UPM sai minun käsitykseni mukaan vakavan poikkeaman osittain sen takia, että se ei myöntänyt rikettä senkään jälkeen, kun me teimme valituksen ja UPM kävi sen jälkeen kohteella, Hakulinen kertoo.
Hakulinen oli mukana syyskuussa Sotkamon maastotarkastuksessa, johon osallistui myös UPM. STT:n näkemän auditoijan antaman päätöksen mukaan tarkastuksessa saatiin hyvin samanlaiset lahopuuston mittaustulokset kuin mitä Luonnonsuojeluliitto oli valituksessaan ilmoittanut. Tulosten mukaan lahopuuta oli runsaat 30 kuutiometriä hehtaaria kohti, kun suojelun raja on 10 kuutiometriä. Päätöksessä kerrotaan, että kaikki osallistujat olivat asiasta yksimielisiä.
Ilomantsissa lahopuuta oli runsaat 20 kuutiometriä hehtaaria kohti.
– Erityisesti Sotkamon tapauksessa oli selvää, että metsä täytti FSC:n aina säästettävän kohteen kriteerit ja yhtiön olisi pitänyt rajata se hakkuiden ulkopuolelle, Hakulinen sanoo.
Tornatorin Ilomantsissa omistaman metsän tapauksessa ei tehty katselmusta paikan päällä, vaan auditoijalle riitti Tornatorin vastine ja vastuuhenkilöiden haastattelu. Tornator teki maastokäynnin itse ja totesi metsän täyttävän runsaslahopuustoisen kangasmetsän kriteerit. Yhtiö luopui hakkuista tässä vaiheessa.
Syyksi Tornatorin hakkuupäätökselle kerrotaan tiedonvälityksen puute leimikoiden suunnittelun ja puun myynnin välillä. Poikkeama katsottiin lieväksi, koska Tornator oli itse aktiivinen asian korjaamisessa.
Päätöksen mukaan metsän inventointi tehtiin talvella lumiseen aikaan. Leimikkoa varten maastotyöt teki Tornatorin kesätyöntekijä.
11:52
UPM vastasi huhtikuussa Greenpeacelle kysymykseen saadaanko vanhat ja luonnontilaiset metsät suojaan.
Lue myös: Tutkija varoittaa: Käsillä merkittävä murrosvaihe, puuta ei välttämättä riitä enää kaikille
"Ei siinä ollut kahta sanaa"
UPM:n ympäristöasiantuntija Juha-Matti Valonen kertoo STT:lle käyneensä itse Sotkamon Kuorevaaran metsässä. Hän on ollut pitkään tekemisissä lahopuun mittauksen kanssa, mutta lahopuun määrää oli tässä tapauksessa vaikea arvioida.
– Vuonna 2018 lumi katkoi pahasti puiden latvoja. Kuolleissa puissa oli vielä kuori kiinni, ja siellä oli yllättävän paljon sellaisia puita.
Tämä sai aikaan sen, että rungot näyttivät samalta kuin elävien puiden rungot. Arvio tehtiin kesällä. Valosen mukaan eteläisessä Suomessa kirjanpainajat ja muut hyönteiset irrottavat puun kuorta, mutta pohjoisemmassa, kuten Kainuussa, näin ei tapahdu yhtä nopeasti.
UPM tarkasteli metsää Valosen mukaan useamman kerran. Yleinen käytäntö on, että puustoarviot tehdään silmämääräisesti. Kun huomataan, että lahopuun määrä lähestyy 20:tä kuutiometriä, mitataan sen määrä.
– Ei siinä ollut kahta sanaa, kun puut mitattiin ja todettiin, että näin on. Nostimme paikallisen metsäasiantuntijan kanssa käden virheen merkiksi pystyyn. Ja leimikko on edelleen pystyssä.
UPM perui hakkuut, kun metsän lahopuustoisuudesta oli päästy yhteisymmärrykseen.
Onko mahdollista, että UPM on hakannut muita metsiä, jotka olisi pitänyt jättää hakkuiden ulkopuolelle?
– Tuohon en osaa ottaa kantaa. Tämä oli poikkeuksellinen kohde, pitkänomainen vaaranrinne.
Valosen mukaan UPM:n metsistä tehdyt valitukset ovat harvinaisia. Nyt valituksia on poikkeuksellisesti käsittelyssä muutamia. Hän kertoo, että Luonnonsuojeluliiton lisäksi valituksia on tehnyt ympäristöjärjestö Greenpeace.
11:06
Katso myös: Ovatko raha ja luontoarvot vastakkain metsäteollisuudessa?
Lue myös: Hakkasiko Stora Enso metsää liito-oravien pesimäalueelta? Näin metsäyhtiö vastaa
Tornator ei kommentoi
Tornator ei antanut puhelinhaastattelua tai vastannut kirjallisiin kysymyksiin syyslomaviikkoon vedoten. Tornatorilta viestitettiin STT:lle, että asia ei ole akuutti, koska Ilomantsissa sijaitseva metsä on edelleen pystyssä.
STT olisi halunnut kysyä Tornatorilta muun muassa sitä, miksi Tornator ei huomannut metsän olevan runsaslahopuustoista kangasmetsää ja onko tavallista, että arvioita metsistä tekevät kesätyöntekijät. Tornatorilta olisi kysytty myös, kuinka usein yritys on saanut valituksia, jotka ovat johtaneet auditoijan antamiin poikkeamiin. Lisäksi yritykseltä olisi kysytty, mitä tarkoittavat auditoijan päätöksessään mainitsemat leimikoiden suunnittelun sekä puun myymisen väliset ongelmat.
Jos Luonnonsuojeluliitto on onnistunut löytämään vain parinkymmenen pistotarkastuksen perusteella useita metsiä, joissa FSC-sertifikaattia on rikottu, kuinka paljon todellisuudessa kaadetaan metsää, jota ei pitäisi hakata? Paljon, vastaa Hakulinen.
– Tekemiemme pistotarkastusten perusteella näyttää siltä, että sertifikaattia jätetään noudattamatta järjestelmällisesti. Tätä tapahtuu erityisesti aina säästettävissä metsissä, joissa on paljon tukkipuuta, eli puun tuotto on hyvä.
11:19
Katso keskustelu: Miten paljon vanhojen metsien suojelu Suomelle maksaa, Helsingin yliopiston ympäristöekonomian emeritusprofessori Markku Ollikainen?