Hallitus on päässyt täpärästi määräaikaan mennessä sopuun siitä, mitkä kiistanalaisista lakihankkeista etenevät tänään eduskuntaan ja mitkä jäävät pois kokonaan.
Hallitus on päättänyt olla edistämättä kymmentä suunniteltua lakihanketta.
Näitä ovat muun muassa ruuhkamaksut, tutkimus- ja kehitystoiminnan verovähennys, alueellinen opintolainan hyvitys, arvonnousuvero ja ansiosidonnaisen euroistaminen.
Kaikkiaan ratkottavana oli neuvottelujen loppuvaiheessa noin 14 hallituspuolueissa riitaa aiheuttanutta esitystä.
Lisäksi lainsäädäntösuunnitelmasta on poistettu seitsemän esitystä valmistelun keskeneräisyyden tai eduskunnan työtaakan keventämiseksi.
On tavallista että hallituskauden lopulla päätetään jättää osa suunnitteluista hankkeista toteuttamatta.
Valtioneuvoston istunnossa annettiin enemmistö vielä jäljellä olevista lakihankkeista eduskunnalle. Osa lakiesityksistä on saanut jatkoaikaa, esimerkiksi sellaiset, jotka ovat tulossa voimaan vasta ensi vuoden jälkeen. Jatkoaikaa saavat muun muassa sote-rahoitukseen liittyvät muutokset, kuten yliopistosairaaloiden erillisrahoitus.
Valtioneuvoston yleisistunnossa annettiin tänään eduskunnalle kymmeniä lakiesityksiä, mukaan lukien saamelaiskäräjälaki, jota keskusta vastusti.
Saamelaiskäräjälaki lähti eduskuntaan riitaisena
Hallitus antoi saamelaiskäräjälain eduskunnan käsittelyyn äänin 11–3. Keskustan paikalla olleet ministerit äänestivät vastaan, kertoo oikeusministeri Anna-Maja Henriksson (r.).
Keskeisenä muutoksena ehdotetaan saamelaiskäräjien vaaliluettelokelpoisuuden uudistamista. Laista poistettaisiin niin kutsuttu lappalaispykälä, joka takaa pääsyn luetteloon vanhan maa-, veronkanto- tai henkikirjan merkinnän pohjalta.
Vastaisuudessa vaalikelpoisuus määritettäisiin kielen perusteella. Tätä kelpoisuutta ehdotetaan ulotettavaksi yhdellä uudella sukupolvella taaksepäin niin, että määritelmä ulottuisi vastaisuudessa myös isoisovanhempiin.
Lain määritelmä koskisi vain oikeutta äänestää ja asettua ehdolle saamelaiskäräjien vaaleissa.