Hallitus panostaa satoja miljoonia Kela-korvauksiin, tavoitteena lyhentää julkisen sektorin paisuneita hoitojonoja. Alalla vallitsee konsensus siitä, että tällainen panostus on älytöntä, toteaa asiantuntija MTV Uutisille.
– Meillä on alan asiantuntijoiden kanssa aika konsensus, että tässä työvoimatilanteessa, tässä hyvinvointialueiden kehitystilanteessa, se, että Kela-korvausten rahoituksen lisääminen on ihan älytöntä. Siinä ei ole mitään järkeä, sanoo lääketieteen etiikan dosentti Samuli Saarni.
Syystä että?
– Se kannustaa ihmisiä, ammattilaisia, potilaita siirtämään rahansa pois hyvinvointialueilta, joita me olemme juuri rakentamassa.
– Eli nyt lähdetään ihan pokkana kannustamaan systeemiä, joka kilpailee sekä asiantuntijoista, potilaista ja rahasta - tässä vaiheessa, kun me olemme juuri laittaneet kaikki paukut siihen, että hyvinvointialueet selviäisivät.
Sosiaali- ja terveyssektorin aiheisiin erikoistunut toimittaja Joonas Lepistö avaa yhteiskunnan ajankohtaisia teemoja. Asiantuntijoiden ja kansalaisten kokemusten kautta Lepistö kertoo, missä tilassa Suomen sosiaali- ja terveyspalvelut ovat. Miten sote pelastetaan? Juttuvinkit joonas.lepisto(@)mtv.fi. |
Julkinen sektori kärsii massiivisten jonojen kanssa. Mikäli henkilökunta päättää siirtyä yksityisen puolelle, syntyy henkilöstövajetta julkisen puolelle. Onko tämä todellinen uhka?
– On. Keskeistä on henkilökunnan kannustaminen ja pitäminen mukana. Me olemme tehneet valtavan työn hyvinvointialueilla. Matka on vasta alussa. Uudistus vie monta vuotta.
– Kyllä nyt pitäisi sitoutua siihen, että kannustamme niitä ihmisiä, jotka ovat rakentaneet hyvinvointialueita, emmekä lähteneet vetämään mattoa, että siirretään rahaa ja houkutellaan ammattilaisia jonnekin muualle töihin valtion toimesta.
Miten henkilöstöpula voidaan ratkaista? Se on yksi avainkysymyksistä, että ihmiset saavat jatkossa palveluita.
– Käytännössä se, että palveluita keskitetään hyvinvointialueilla, se auttaa osaltaan. Lääkäripula ja erikoissairaan osaajien pula edellyttäisi erikoissairaanhoidon keskittämistä.
– Nykyrakenteella erikoissairaanhoidon keskittäminen ei etene. Se vaatisi valtiolta jämäkämpiä toimia, toteaa Saarni.