Hallitus päätti tänään antaa eduskunnalle esityksen käymisteitse valmistettujen alkoholijuomien prosenttirajan nostamisesta kahdeksaan prosenttiin päivittäistavarakaupoissa. Nykyinen raja on 5,5 prosenttia.
Muutos mahdollistaa nykyistä vahvempien oluiden, siiderien ja viinien myynnin esimerkiksi päivittäistavarakaupoissa. Sen sijaan juomasekoitukset, esimerkiksi 7,5 prosenttia vahva lonkero, jää myytäväksi Alkoihin.
Uudistuksen on tarkoitus tulla voimaan kevään aikana eli se on todennäköisesti voimassa ennen juhannusta. Mahdollisesti jo vappuna.
Nykyisin luvanvaraisessa vähittäismyynnissä saa myydä enintään 5,5 prosentin vahvuisia alkoholijuomia ja valtion alkoholiyhtiöllä Alkolla on yksinoikeus yli 5,5-prosenttisten alkoholijuomien vähittäismyyntiin.
– Uudistamme alkoholipolitiikkaa vastuullisesti eurooppalaiseen suuntaan. Lakimuutos on jatkoa vuoden 2018 alkoholilain uudistukselle. Alkoholisääntelyä voidaan maltillisin askelin vapauttaa, koska kokonaiskulutus on jatkanut laskuaan, sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.) sanoo hallituksen tiedotteessa.
Paljon huolia esitetty
Alkoholiin liittyvän lainsäädännön muuttaminen herättää aina myös huolia ja niin on käynyt tälläkin kertaa. Tämä käy ilmi muun muassa uudesta lakiesityksestä annetuissa lausunnoissa.
Huolissaan ovat erityisesti sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset sekä poliisi.
– Vahvempien alkoholijuomien helpompi saatavuus todennäköisesti heijastuu alkoholista aiheutuvien haittojen laajempana esiintymisenä muun muassa yleisessä katuverkossa ja ihmisten kodeissa, tarkoittaen näin poliisitehtävien määrän kasvua, Poliisihallitus pohtii lausunnossaan.
HUS-yhtymä on niin ikään huolissaan muutoksen inhimillisestä hinnasta.
– Ehdotettu lakimuutos tulisi lisäämään alkoholikuolleisuutta, alkoholin käytön aiheuttamia sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannuksia, riskiä työelämän ulkopuolelle joutumisesta ja oletettavasti myös alkoholipäihtymykseen liittyvää rikollisuutta, HUS sanoo lausunnossaan.
Myös THL on korostanut sitä, että muutos on huono alkoholin riskikäyttäjille ja heidän terveydelleen.
– Myös ne ruokakauppojen asiakkaat, jotka pyrkivät pidättäytymään alkoholista tai vähentämään kulutustaan altistuisivat lisääntyvälle alkoholijuomien tarjonnalle päivittäisympäristössä, mikä vaikeuttaisi ostoimpulssien ohittamista ja lisäisi heräteostoja, THL toteaa.
Myös kannattajia löytyy
Suomen suurimmat kauppaketjut S-ryhmä ja Kesko suhtautuvat muutokseen myönteisesti. Ne korostavat, että aiempi prosenttirajan nosto ei ole kaupan tilastojen mukaan aiheuttanut suurta siirtymää vahvempiin juomiin.
– Oma myyntidatamme kertoo juomakulttuurin muutoksesta muun muassa siten, että alkoholittomien oluiden kysyntä on kasvanut moninkertaisesti ja vakiinnuttanut paikkansa monen ostoskorissa. Edellisen alkoholiuudistuksen aikaan huolta aiheuttanut potentiaalinen ”limuviinojen” käytön lisääntyminen ei toteutunut, ja niiden myynti on vain alle yhden prosentin S-ryhmän alkoholipitoisten tuotteiden vähittäismyynnistä, S-Ryhmä selvittää lausunnossaan.
– Seuraavia uudistusaskeleita olisivat muun muassa enintään 15 prosenttia alkoholia sisältävien juomien myynnin salliminen ruokakaupoissa ja nykyisten epäselvien etämyynnin laintulkintojen selkeyttäminen, Kesko toteaa.
Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliitto on periaatteessa tyytyväinen muutoksen suunnasta, mutta on tyrmistynyt siitä, että muutos koskee vain käymisteitse valmistettuja juomia, ei juomasekoituksia. Esimerkiksi suuri osa vahvoista lonkeroista on juomasekoituksia.
– Juomien erilainen kohtelu valmistustavan perusteella on kilpailunäkökulmasta syrjivä ja vastoin elinkeinonharjoittajien yhdenvertaista kohtelua. Markkinoilla on paljon keskenään samankaltaisia tuotteita, kuten lonkeroita, joissa vain valmistustapa on erilainen, liitto paheksuu tiedotteessaan.
Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliitto on aiemmin lausunnossaan korostanut sitä, että alkoholinkäyttö ja humalajuominen erityisesti nuorten keskuudessa on vähentynyt.
1:58