Jo lähes seitsemän viikkoa kestäneet hallitusneuvottelut ovat vihdoinkin päättyneet. Nyt jo tiedetään, että moni asia muuttuu uuden hallituksen myötä.
Hallitusohjelmasta on neuvoteltu kokoomuksen, perussuomalaisten, RKP:n ja kristillisdemokraattien voimin pitkään ja hartaasti. Hallituksen muodostaja Petteri Orpo (kok.) on koko ajan vakuutellut, että hyvä ohjelma ja puolueiden sitoutuminen siihen ovat tärkeämpää kuin aikataulu.
Pitkät neuvottelut ovat kuitenkin alkaneet aiheuttaa Helsingin Säätytalolla jo sotaväsymystä. Myös eduskunnan ja EU:n aikataulut aiheuttavat kasvavia paineita saada neuvottelut päätökseen.
Vuosikymmeniin pisimmät hallitusneuvottelut ovat nyt vihdoin tulleet maaliin.
Milloin hallitusohjelma julkistetaan?
Tiedotustilaisuus hallitusohjelman varsinaisesta sisällöstä pidetään huomenna iltapäivällä.
Lue myös:MTV Uutisten tieto: Kokoomus ja perussuomalaiset vääntävät kahdestaan bensan hinnasta – hallitusohjelma paisunut jo 300 sivuiseksi
Lue myös: Henriksson ei poissulje hallitusneuvottelujen venymistä ensi viikolle: "Katsotaan tunti kerrallaan"
Ei viiniä ruokakauppoihin, mutta tuleeko jymylonkero?
Kristillisdemokraatit hiukan RKP:nkin tuella saivat estettyä viinien myynnin ruokakaupoissa. Se oli erityisesti kokoomuksen tavoite, jota perussuomalaisset tukivat.
Nyt ruokakaupoissa myytävän alkoholin enimmäisprosentti nousee 5,5 prosentista tiettävästi kahdeksaan prosenttiin. Miedot viinit ja väkevät oluet päätyvät siis pian kauppojen hyllyille.
Innovointia voi tapahtua myös juomanvalmistajien puolella. Miltä kuulostaisi 8-prosenttinen valmis kossukola tai nykyistä vahvempi jymylonkero?
Joidenkin tietojen mukaan myös apteekkisääntelyä oltaisiin lieventämässä. Päätyykö ruokakauppoihin lopulta buranaa, betadine-voidetta vai jotain muita itsehoitotuotteita, on kuitenkin vielä hämärän peitossa.
Kehitysapua ja maahanmuuttoa suitsitaan
Kehitysapuun tulee leikkauksia, joita perussuomalaiset ovat vaatineet ja erityisesti RKP puheenjohtajansa Anna-Maja Henrikssonin (rkp.) johdolla vastustanut. Summista ei ole tarkkaa tietoa, mutta vuositasolla puhutaan sadoista miljoonista. Yksi esillä ollut leikkausluku on 250 miljoonaa euroa vuodessa vaalikauden loppuun mennessä.
Myös kiintiöpakolaisten määrää vähennetään nykyisesti yli tuhannesta alle 750:n vuodessa. Työperäisen maahanmuuton minimipalkkavaatimus noussee muutamalla satasella nykyisestä noin 1 300 eurosta noin 1 600 euroon kuussa
Myös EU- ja ETA-alueiden ulkopuolisten opiskelijoiden lukukausimaksuja ollaan ilmeisesti nostamassa tuntuvasti.
Tarkemmat tiedot maahanmuuton, oleskelulupien ja kansalaisuuden saannin mahdollisista tiukennuksista selviävät vasta hallitusohjelman julkistamisen yhteydessä.
Asumistukeen tiukennuksia
Asumistukeen on tulossa huomattava, jopa satojen miljoonien eurojen leikkaus. Hallituksen muodostaja Petteri Orpo (kok.) vahvisti asian yleisellä tasolla tänään. Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah (kd.) puolestaan vakuutti, ettei eläkeläisten asumistukea leikata.
MTV Uutisten tietojen mukaan muun muassa omaisuuden ja asuntoyhtiölainojen kohtelu olisi myös muuttumassa asumistukia myönnettäessä.
Asumistukia maksettiin vuonna 2021 peräti 2,6 miljardia euroa. Asumistukimenot ovat kasvaneet jyrkästi ja siksi hallitus tavoittelee niihin nyt merkittävää, ehkä jopa reilusti yli 300 miljoonan euron vuosivähennystä.
Lue lisää: MTV Uutisten tiedot: Tällaisia muutoksia asumistukeen on tulossa
Liikennepolttoaineiden hintoja kompensoidaan
Perussuomalaisten vaatimuksesta liikennepolttoaineiden biosekoitevelvoitteen aiheuttamaa bensan ja dieselin hinnan nousua aletaan kompensoida tankkaajille.
Ilmeisesti vasta hallitusneuvotteluissa perussuomalaisille valkeni, että hanke on vaikea ja erityisen kallis. Lopputulos on todennäköisesti sekoitus yleisen polttoaineveron alennusta ja muita toimia.
Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra (ps) myönsi tänään, että osana pakettia myös polttoaineen jakelijoille lankeavaa seuraamusmaksua sekoitevelvoitteen laiminlyömisestä ollaan alentamassa.
Epäselvää on, miten hallituksen ilmastotavoitteet ja sekoitevelvoitteen laiminlyönti sovitetaan yhteen ja kuinka tehokaasti tuollainen kompensaatio näkyy pumppuhinnoissa.
SOTE-menoihin haetaan miljardisäästöjä
Sosiaali- ja terveydenhuollon menoihin on neuvotteluissa pyritty löytämään miljardiluokan menosäästöjä. Sote-menot kasvavat joka tapauksessa useita miljardeja vuodessa, ja hallituksen tavoitteena on jotenkin hidastaa rahanmenon kasvua.
Lisämenojen vähentämiseen pyritään hyvinvointialuiden tehostamistoimilla ja ilmeisesti myös yksityisen sektrorin kanssa tehtävällä yhteistyöllä. Esillä on ollut muun muassa kela-korvausten käyttö yksityisten lääkäripalvelujen käyttöön.
Todennäköisesti myös hoitajamitoituksen lopullista toimeenpanoa viivytetään, kuten jo nykyinen Sanna Marinin (sd.) hallitus joutui muun muassa hoitajapulan takia tekemään.
Lue myös: Petteri Orpo: "Soten kokonaisuus kopsautettiin pöytään puheenjohtajapöydässä – nyt kannustetaan talouspöytää maaliin"
Laittomat lakot tehdään kalliimmiksi
Lakkosääntöjä ollaan myös hallitusohjelmassa tiukentamassa. Laittomien lakkojen tai työnantajien työsulkujen vaikeuttamiseksi niistä koituvia hyvitys- tai lakkosakkoja korotetaan.
Muita työelämään ja työllisyyteen liittyviä muutoksia on tulossa muun muassa ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan ja paikalliseen sopimiseen.
Ansiosidonnaista työttömyysturvaa ollaan ainakin porrastamassa, mutta ilmeisesti ei lyhentämässä. Paikallista sopimista helpotetaan myös järjestäytymättömissä yrityksessä, mutta niin, ettei työehtosopimusten yleissitovuuteen puututa.
Helsingin Sanomien mukaan myös nykyisestä vuorotteluvapaajärjestelmästä aiotaan luopua.
Lisäksi tulevat lillukanvarret ja yllätykset
Hallitusohjelmasta löytyy varmasti myös kaikenlaisia lillukanvarsia ja yllätyksiä, joita eri puolueet ovat sinne vaatineet tai kiristäneet.
Esimerkiksi sairaalaverkon virtaviivaistaminen ja kustannustehokkuuden lisääminen tuskin toteutuu ruotsinkielisillä alueilla. Siitä RKP pitänee huolen. Myös muilla hallitukseen lähtevillä puolueilla voi olla hallitusohjelmassa omia puumerkkejään.
Myös verotuksen ja säästöjen kohdentuminen voi tuottaa uusia yllätyksiä. Noista vaikeista talouskysymyksistä syntyy sopu aivan viimeiseksi eli tähtäin on tässä päivässä.
Ehkä tärkein asia on lopulta se, kuinka hyvin ja uskottavasti tuleva hallitus pystyy toteuttamaan kuuden miljardin euron julkisen talouden tervehdyttämisohjelmansa.
Mistä tarvittavat neljä miljardia euroa säästetään ja miten muilla toimilla saadaan kahden miljardin lisävaikutus? Summat ovat niin valtavia, että ne koskettavat väistämättä lähes kaikkia suomalaisia.
Juttua muokattu 15.6. kello 21: Päivitetty uusimmat tiedot hallitusohelman julkistuksen aikataulusta.