Kehysriihen päätökset yritetään pohjustaa tämän viikon aikana mahdollisimman pitkälle. Kiistaa on etenkin siitä, miten mahdolliset eläkeleikkaukset toteutettaisiin.
Hallitus kokoontuu ensi viikolla kehysriiheen päättämään noin kolmen miljardin euron lisäsäästöistä hallituskaudelle. Käytännössä kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtajan Matias Marttisen vetämä talouspöytä pohjustaa kuitenkin päätökset jo tällä viikolla mahdollisimman pitkälle, jotta suuria kiistoja ei jäisi ratkottavaksi varsinaiseen kehysriiheen.
– Kehysriiheen ei voida mennä niin, että isoja kiistoja on ratkomatta, MTV Uutisille kuvaillaan.
Tavoitetta pidetään yhä mahdollisena, vaikkakin moni leikkauskohde on yhä auki. Erimielisyyttä etenkin kokoomuksen ja perussuomalaisten välillä on muun muassa siitä, miten eläkkeiden leikkaukset käytännössä toteutetaan.
Aikataulupaineita lisää se, että keskiviikkona pääministeri Petteri Orpo (kok.) on matkustamassa EU:n huippukokoukseen ja valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n kokoukseen. Osittain myös sen vuoksi kehysriihi halutaan saada pakettiin maanantain ja tiistain aikana.
Lue lisää: Miljardisäästöt voivat iskeä ruoan hintaan ja eläkkeisiin jo tänä vuonna – budjettipäällikkö kertoo MTV:lle, kuinka kiire Suomella on
Kiistaa leikkausten toteutustavasta
MTV Uutisten tietojen mukaan todennäköistä on, että myös eläkeläisiltä tullaan tavalla tai toisella leikkaamaan. Ainakin kokoomuksen ja perussuomalaisten välillä on kuitenkin erimielisyyttä siitä, miten eläkeläisten leikkaukset käytännössä toteuttaisiin.
Eläkkeitä voitaisiin leikata esimerkiksi jäädyttämällä niiden indeksikorotuksia, mitä muun muassa perussuomalaiset on pitänyt vaihtoehtona. Osa hallituspuolueista pitää kuitenkin eläkkeiden indeksijäädytyksiä huonona ratkaisuna, koska ne vahvistaisivat valtion taloutta vasta, kun eläkerahastoista tuloutettaisiin varoja valtion kassaan. Tätä pidetään periaatteellisesti ongelmallisena.
Lisäksi eläkkeiden indeksijäädytys voisi suututtaa työmarkkinaosapuolet, jotka parhaillaan neuvottelevat eläkeuudistuksesta. Muun muassa SAK tyrmäsi tänään eläkkeiden indeksijäädytykset, ja vihjasi niiden heijastuvan eläkeuudistusneuvotteluihin.
Eräs vaihtoehto olisi siirtää eläkeläiset yleisen asumistuen piiriin, mikä leikkaisi joidenkin eläkeläisten asumistukea. Muun muassa Juha Sipilän (kesk.) hallitus oli aikeissa tehdä siirron, mutta perui lopulta aikeensa.
Eläkeläisten verotusta voitaisiin kiristää esimerkiksi siten, että palkkaverotusta kiristettäisiin, mutta ansiotulosta tehtäviä vähennyksiä lisättäisiin. Näin työssäkäyvien verotus ei kiristyisi, mutta ansiotulona verotettavien eläkkeiden verotus kiristyisi. Esillä on ollut myös suurimpien eläkkeiden kireämmän verotukset, eli niin sanotun solidaarisuusveron laajentaminen tai alarajan muuttaminen.
Eläkeleikkausten mittakaava voisi olla joitakin satoja miljoonia euroja.
Sotesta löydettävissä satojen miljoonien eurojen säästöt
Sote-kulut ovat vuosittain yli 24 miljardia, minkä vuoksi myös sote-menoista etsitään todennäköisimmin lisäsäästöjä.
Pääministeri Petteri Orpo (kok.) on sanonut, että uusia säästöjä etsitään ainakin hyvinvointialueiden velvoitteita, kuten hoitajamitoitusta tai hoitotakuuta keventämällä.
Hallitus on jo aiemmin päättänyt muun muassa vammaispalvelulain ja hoitajamitoituksen lykkäämisestä, jotka tuovat arviolta 190 miljoonan euron säästöt tänä vuonna. Hoitajamitoitusta tai hoitotakuuta voitaisiin kuitenkin keventää edelleen, ja lisäksi tarkoitus on käydä laajemmin läpi viime vuosien tai vuosikymmenten aikana kunnille ja hyvinvointialueille lisättyjä lakisääteisiä velvoitteita.
Sote-säästöjen mittaluokka voisi olla arviolta 600-700 miljoonaa euroa.
Valtionavustukset pöydällä
Valtionavustuksia myönnetään vuosittain lähes 4 miljardia euroa erilaisille järjestöille, ja etenkin valtiovarainministeriö (VM) on pitänyt esillä niiden karsimista. VM:n laskelmien mukaan valtioavustuksiin voitaisiin kohdistaa arviolta 500-700 miljoonan euron portaittainen alentaminen vuosina 2024-2027.
Etenkin RKP:lle valtionavustuksista leikkaaminen on kuitenkin epämieluisaa, sillä puolueella on sekä opetusministeri Anna-Maja Henrikssonin (r.) että liikunta-, urheilu- ja nuorisoministeri Sandra Bergqvistin salkut, joiden alle iso osa valtionavustuksista kuuluu.
Aikataulupaineiden vuoksi kehysriihi yritetään saada valmiiksi tiistaina
MTV Uutisten tietojen mukaan myös hallituspuolueiden puheenjohtajat olivat viikonloppuna koolla pohtimassa kehysriihen isoja linjoja. Tunnelmaa kuvaillaan ratkaisuhakuiseksi, vaikka puolueissa tiedostetaankin, että sekä kehysriihen päätökset että päätöksistä seuraava jälkipyykki tulee olemaan kovaa.
Kehysriihen vaikeuskerrointa lisää se, että säästötoimet pitäisi saada voimaan heti ensi vuoden alusta.
Karkeasti jaoteltuna kaksi kolmasosaa noin 3 miljardin euron lisäsäästöistä hallituskaudelle haetaan menoleikkauksilla ja loput veronkorotuksilla.
Kehysriihessä ensi viikon maanantaina ovat koolla koko hallitus sekä eduskuntaryhmien puheenjohtajat.