Koronapotilaat kertovat, että viruksesta johtuvan taudin oireet ovat todella monimuotoisia, ja niiden kesto vaihtelee muutamista päivistä useisiin viikkoihin ja jopa kuukausiin.
Koronavirustartunta on todettu Suomessa jo pitkälti yli 7 000 ihmisellä. Tartuntoja voi kuitenkin olla – ja varmasti onkin – huomattavasti enemmän, koska kaikkia ei ole testattu laboratoriotesteillä.
Suomalaiset ovat keskustelleet omista koronakokemuksistaan muun muassa erilaisissa Facebook-ryhmissä. Yhdessä aktiivisessa ryhmässä tehtiin kysely, jossa selvitettiin ihmisten erilaisia koronaoireita.
Facebook-kyselyyn vastasi yli 500 eri-ikäistä ihmistä. Osa heistä oli käynyt koronatesteissä, osa ei. Osalla laboratoriotestin tulos oli näyttänyt positiivista, osalla negatiivista. Osa oli sairastanut vain kotona, osa oli saanut sairaalassa jopa tehohoitoa. Erilaisia sairastamisen muotoja oli siis hyvin monia.
Laaja oirekirjo
Suurimmalla osalla kyselyyn vastanneista oli ollut hyvin perinteisiä ja yleisiä koronavirukseen liittyviä oireita kuten kuumetta, sykkeen nousua, hengenahdistusta, yskää, lihassärkyä, kurkkukipua ja paineen tunnetta rinnassa.
Lue myös: Yhteys kulkeekin kahteen suuntaan? Tutkijat: Koronavirus voi laukaista diabeteksen
Ihmiset kertoivat kuitenkin myös todella monista erilaisista oireista, joita he olivat koronakurimuksessaan kohdanneet, ja osalla oireita on ollut todella pitkä lista.
Tällaisia olivat esimerkiksi hammas- tai leukaperien särky, elohiiri ja ihomuutokset. Juuri näitä oireita oli kokenut iso osa kyselyn vastaajista.
Lapin sairaanhoitopiirin infektiotautien ylilääkäri Markku Broas sanoo, että monilla heidän koronapotilaillaan oirekirjo on ollut laaja, ja potilailla on ollut oireita, jotka eivät ole perinteisiä flunssan oireita.
Tällaisia kyselyyn vastanneidenkin kertomia oireita ovat muun muassa ihomuutokset, sormien tuntomuutokset, raajojen puutumiset ja särkyoireet.
– Muitakin on ollut, mutta yleisimpiä koronaoireita ovat kuitenkin olleet perinteiset flunssa- ja hengitystieoireet, lihas- ja nivelkivut, vatsavaivat sekä muutokset maku- ja hajuaistissa, Broas kertoo.
Infektioista laajoja oireita
Kyselyssä ihmiset kertoivat kokeneensa koronaoireiksi myös esimerkiksi hammassärkyä, ikenien ja kielen puutumista, kystisen aknen leimahdusta, varpaiden tulehtumista, hiustenlähtöä ja hallusinaatioita. Näihin oireisiin Broas ei ole Lapin sairaanhoitopiirin potilaiden parissa törmännyt.
Lue myös: NBA turvautuu suomalaiseen teknologiaan, pelaajille älysormus koronaoireiden löytämiseksi – LeBron Jamesille Suomi-korut ovat tuttu juttu
Jotkut Facebook-kyselyn vastaajien kertomista oireista ovat Broasin mukaan puolestaan sellaisia, jotka voivat johtua ihan mistä tahansa infektiosta, myös koronasta. Tällaisia ovat muun muassa elohiiri, sokeriarvojen nousu, hormonaaliset muutokset ja muistikatkot.
– Jos on esimerkiksi sokeritauti, niin infektio häiritsee kehon sokeritasapainoa ja voi pahentaa tautia. Raju infektio voi vaikuttaa myös esimerkiksi kuukautisten viivästymiseen, hän selittää.
– Muistikatkoksetkaan eivät suoranaisesti liity koronaan, vaan jos on kauhean sairas, silloin muistikatkoja voi esiintyä. Samoin kuin uneliaisuutta. Ne eivät ole tyyppioireita, vaan ne kertovat taudin vakavuudesta.
Todella pitkiä toipumisaikoja
Broas kertoo laittaneensa merkille, että osalla koronapotilaista toipuminen on ollut hyvinkin hidasta.
– Oireet voivat kestää tavattoman pitkään ja se on merkillepantavaa. Oireita on voinut olla jopa yli kahdeksan viikkoa.
Lue myös: Onko pahanhajuinen käsidesi tehotonta? 10 faktaa desinfiointiaineista: Osasta esillä olleista käyttötavoista enemmän haittaa kuin hyötyä
Sama käy ilmi myös Facebookissa tehdyssä kyselyssä.
21,5 prosenttia vastaajista kertoi sairautensa kestäneen yli 60 päivää eli noin kaksi kuukautta. Lähes sama määrä (20,9 prosenttia) kertoi sairastamisen kestäneen jopa yli 70 päivää.
– Pidän tätä aivan mahdollisena. Pitkittynyt oirekuva on hyvin tyypillinen, Bros kertoo.
– Faktahan on se, että me emme voi seurata kaikkien sairastuneiden oirehdintaa niin pitkään kuin se kestää. Perinteisesti seurantaa tehdään kaksi viikkoa diagnoosin jälkeen. Toipilasvaiheen kesto jää potilaiden itsensä hoidettavaksi.
Potilailla oirevaihteluita
Sen lisäksi, että oireet kestävät kauan, monet kyselyyn vastanneet kertoivat, että oireet ovat välillä kadonneet ja tulleet sen jälkeen uudestaan. Broasin mukaan joillakin on todettu myös sairaalassa oirevaihteluita.
– Sitä on vaikea sanoa ja osoittaa varmuudella liittyykö kaikki oireilu pelkästään koronaan vai onko kyseessä jokin toinen infektio. Immuniteetti kuitenkin alentuu taudin myötä ja ihminen on herkempi uusille taudeille.