Kuume, ripuli, ihottuma, vesirakkulat – koronaoireiden kirjo on valtava, mutta se voi vieläkin kasvaa: "Tauti on hyvin moni-ilmeinen"

Koronaviruksen oirekirjo on kasvanut epidemian levitessä ja tautimäärien lisääntyessä. Mistä tämä johtuu, THL:n ylilääkäri Hanna Nohyek?

Koronaepidemian alkuvaiheessa ajateltiin, että sen aiheuttaman covid-19-taudin oireisiin kuuluvat kuume, yskä, hengitysvaikeudet, lihaskivut, väsymys sekä päänsärky. 

Nyt lista on kasvanut hurjasti. Vaikuttaa siltä, että korona voi aiheuttaa myös monia muita oireita, uusimpana erilaiset iho-oireet kuten punoittava ihottuma, nokkosihottumaa ja vesirakkulat. 

Kun tieto lisääntyy, ymmärrys lisääntyy

Terveyden- ja hyvinvoinninlaitoksen terveysturvallisuusosaston ylilääkäri Hanna Nohynek kertoo MTV Uutisten haastattelussa, että tiedettyjen oireiden lisääntyminen on aivan luonnollinen ilmiö. 

– Alussa, kun tiedot tulivat puhtaasti Kiinasta ja valtaosin vain sairaalassa hoidetuista potilaista, keskityttiin vaikeisiin oireisiin. Ja se väritti taudinkuvaa silloin.

– Kun tieto lisääntyy, myös ymmärrys taudista lisääntyy ja tulee mukaan uusia oireita.

Nohynek on sairastanut koronaviruksen aiheuttaman covid-19-taudin myös itse. Hänellä oli oireita, joiden ei vielä tuolloin tiedetty kuuluvan tautiin. 

– Kun taudin itse sairastin, THL:n listassa ei lukenut hajun ja maun oiretta eikä myöskään pahoinvointia eikä ripulia. Sitten kun meitä alkoi olla monta ihmistä, joilla oli tällaiset oireet, niitä alettiin myös listata.

"En olisi hämmästynyt, jos tulisi uusia oireita"

Nohynekin mukaan onkin täysin mahdollista, että covid-19-tartuntaan liittyvien oireiden määrä kasvaa edelleen.

– En olisi hämmästynyt, jos tulisi erilaisia uusia oireita, kun tauti laajenee ympäri maailmaa geneettiseltä taustaltaan erilaisiin ihmisryhmiin. Voi ajatella, että geeniperimäänkin liittyy sellaisia asioita, joissa taudin ilmeneminen on erilainen. 

Esimerkiksi iho-oireet ja kylmänkyhmyt voivat siis aivan hyvin olla koronan oireita, Nohynek sanoo, mutta toppuuttelee vetämään liian hätäisiä johtopäätöksiä ensihavaintojen perusteella. 

– Pitää tutkia, mitä muita samanaikaisia infektioita ihmisellä on, ja liittyvätkö oireet koronaan vai johonkin muuhun samanaikaiseen infektioon. Vai liittyvätkö ne johonkin ihmisen koronataudin hoitoon käyttämään lääkkeeseen, Nohynek sanoo.

Influenssa, funssa vaiko jopa korona?

Korona leviää vauhdilla, mutta kuumeesta ja päänsärystä kärsivä ihminen ei välttämättä ole sairastunut koronaan.I hmisten keskuudessa on aina liikkeellä erilaisia sairauksia, joka niitä voi aiheuttaa.

– Influenssakausi on jotakuinkin ohitse, mutta erilaisia muita hengitystieinfektioita on vielä.

Nohynekin mukaan nyt, kun influessakausi alkaa olla ohi ja Suomen koronastrategia on muutunut, kannattaa koronatyyppisiin oireisiin sairastuneen olla yhteydessä lääkäriin matalalla kynnyksellä. 

– Ihmisen kannattaa hakeutua hoitoon, kun hänelle tulee mikä tahansa oire, joka pistää ihmisen miettimään, että voisiko tauti olla koronaa. Erityisesti jos on ollut kontakti koronatautiseen ihmiseen, vaikka tartunta olisi todettu muutama päivää myöhemmin. 

– Yleisimmin kyseessä ovat kuume, lihassärky ja päänsärky, mutta ainoa oire voi olla myös ripuli ja pahoinvointi. Joillakin oireina voivat olla kuume ja yskä. Tauti on hyvin moni-ilmeinen.

Kontakti sairastuneeseen on tärkeä signaali

Koronapandemian alkuvaiheessa korostettiin paljon tartuntaketjua ja testiinpääsyn kriteerinä pidettiin esimerkiksi sitä, että koronatyyppisiä oireita saanut oli tavannut jonkun, joka oli palannut epidemia-alueilta kuten Pohjois-Italiasta.

Nyt tilanne on muuttunut, koska matkustaminen on loppunut käytännössä kokonaan, joten tartunnat ovat peräisin etupäässä kotimaasta. 

– Jos on tavannut jonkun, jolla on muutama päivä myöhemmin todettu korona, silloin on mahdollisista, että on saanut tartunnan myös itse, vaikka ihminen olisi tapaamishetkellä ollut täysin oireeton.

– Tiedetään, että ihminen on tartuttava jo muutaman päivän ennen kuin hän tulee nenä-nielunäytteessä positiiviseksi. Siksi tieto, että on ollut kanssakäymisessä tai läheisyydessä sellaisen ihmisen kanssa, jolla on todettu koronatartunta, se on tärkeä signaali siitä, että voi itsekin olla saanut tartunnan. 

Lue myös:

    Uusimmat