Lasten yksinäisyyttä vastaan taistelevan ryhmän perustaja kannustaa ihmisiä välittämään toisistaan entistä enemmän.
Noin kuukauden ajan Facebookin kautta toiminut Hätävaravieraat-ryhmä on kerännyt lyhyessä ajassa jo tuhansia tykkääjiä. Hätävaravieraat-yhteisön tarkoituksena on toimia turvaverkkona niille lapsille, joiden syntämäpäiväjuhlat uhkaavat jäädä ilman vieraita. Vaikka ryhmä auttaa kaikenikäisiä lapsia, pääkohderyhmässä ovat kaverisynttäreitä viettävät 4–12-vuotiaat lapset.
Vapaaehtoisiksi ilmoittautuneita hätävaravieraiden vanhempia on tällä hetkellä lähes kaksisataa usealla paikkakunnalla aina Turusta Rovaniemelle ja Helsingistä Iisalmeen, ja heitä tulee joka päivä lisää. Ryhmän perustajan Sarita Blomqvistin mukaan ryhmä on otettu todella hyvin vastaan, ja useat ihmiset ovat ottaneet yhteyttä ihan vain kertoakseen arvostavansa ideaa.
– Moni on laittanut viestiä, että kunpa tällainen olisi ollut silloin, kun he olivat lapsia tai kun edellisen kerran järjestivät lapselleen syntymäpäiväjuhlat, Blomqvist kertoo.
Yksin omiin juhliin jääminen voi jättää lapselle ikuisen arven
Idea ryhmän perustamisesta syntyi, kun Blomqvist näki Facebookissa erään äidin kirjoittaman koskettavan päivityksen siitä, miten hänen lapsensa oli jäänyt yksin syntymäpäivänään – vain mummit olivat tulleet juhliin. Blomqvistista tuntui äidin ja lapsen puolesta niin pahalta, että sitä oli vaikea pukea sanoiksi. Asiaa hetken pohdittuaan hän päätti vastata äidin päivitykseen ja ehdottaa iskuryhmää, joka auttaisi vastaavanlaisissa tapauksissa. Idea sai kannustusta, ja pari päivää myöhemmin jo yli 20 vapaaehtoista oli ilmoittautunut valmiiksi toimimaan Varsinais-Suomessa.
– Heti perään julkistimme Hätävaravieraat-sivun, ja muutamassa päivässä toiminta oli laajentunut ympäri Etelä-Suomea. Nyt vapaaehtoisia on jo esimerkiksi Etelä-Karjalassa, Lapissa, Pohjois-Pohjanmaalla ja olemme laajentumassa Kotkaan, Poriin ja Seinäjoen seudulle heti, kun alueilta löytyy tarpeeksi vapaaehtoisia.
Vaikka äidin päivitys synnytti idean ryhmän perustamisesta, Blomqvistin menneisyydestä löytyy kokemuksia, jotka vahvistivat halua auttaa apua tarvitsevia.
– Olen itse ollut vuosikausia pahasti koulukiusattu ja jäänyt monta kertaa ainoana ulos joukosta, ihan yksin. Lisäksi olen pienen tytön äiti ja olemme perheenä joutuneet vaihtamaan asuinpaikkaa useasti ja joka kerta huoli lapsen pärjäämisestä ja uusista ystävyyssuhteista on ollut kova.
Jos kuva ei näy, voit katsoa sen täältä.
Blomqvistin suurin toive on, että ryhmä leviäisi koko Suomeen, jotta yhdenkään lapsen ei tarvitsisi viettää syntymäpäiväjuhliaan yksin tai ilman leikkiseuraa. Tämän lisäksi nainen toivoo, että jo pelkkä ryhmän olemassaolo kannustaisi ihmisiä välittämään toisistaan entistä enemmän.
– Haluaisin, että ihmiset ymmärtäisivät, että kutsuun vastaaminen ja syntymäpäiville meneminen on päivänsankarille äärimmäisen tärkeää. Haluaisin, että ihmiset ymmärtäisivät, miten hirveää lapsen olisi syödä syntymäpäiväkakkua yksin omissa juhlissaan, Blomqvist kertoo.
– Se jättää ikuisen arven, josta ne, jotka eivät ole viitsineet lähteä juhliin, koska sataa, väsyttää tai ei huvittanut ostaa lahjaa, ovat vastuussa. Hätävaravieraiden perimmäinen tarkoitus on saada ihmiset torjumaan yksinäisyyttä, olemaan empaattisempia ja ottamaan toisensa paremmin huomioon.
Hätävaravieraita saattaa tarvita monessa eri elämäntilanteessa
Syitä hätävaravieraiden kutsumiseksi paikalle voi löytyä monia. Joissain tilanteissa lapsi on saattanut jäänyt yksin, kun uudelta kotipaikkakunnalta ei ole vielä löytynyt kavereita, ja vanhat ystävät asuvat sen verran kaukana, etteivät juhliin pääse.
– Joskus omiin syntymäpäiväjuhliinsa jää yksin lapsi, joka on teoriassa hyvin verkostoitunut: hänellä on luokkatovereita tai harrastuskavereita, mutta hän on vaikkapa kiusattu. Tällaisessakin tapauksessa hätävaravieraat auttavat.
Joskus avuntarve voi syntyä yllättäen ja sattumalta, jos vaikka liikkeellä oleva flunssaepidemia kaataa vieraat sängyn pohjalle.
Yksin jäämisellä voi olla lapselle kauaskantoisia seurauksia.
– Oikeastaan oli syy mikä hyvänsä, hätävaravieraiden apuun voi turvautua. Emme arvota tai kysele syitä, miksi joku meitä tarvitsee, vaan olemme apuna synttäreillä kuin synttäreillä.
Blomqvist uskoo, että suurin tarve hätävaravieraille on kaupungeissa, joissa ihmiset jäävät helposti yksin ilman, että kukaan kiinnittää siihen sen suurempaa huomiota.
Virallisesti ensimmäiset hätävaravieraat pääsevät tositoimiin tänään lauantaina, kun ensimmäisiä ryhmän kautta tulleita kutsuja päästään juhlimaan. Vaikka kutsuja on tähän mennessä tullut vasta yksi, Blomqvistin mukaan aktiivisimmat vapaaehtoiset pitävät oma-aloitteisesti huolta oman kuntansa tai yhteisönsä syntymäpäiväjuhlien onnistumisesta ilman, että ryhmään tarvitsee ottaa yhteyttä.
"Lapsi ei tarvitse karvaita pettymyksiä tajutakseen, miten kamalaa yksinäisyys on"
Blomqvistin mukaan yhteisöllisyys ja siitä vähän tuntemattomammasta ja syrjäänvetäytyvästä kaverista huolehtiminen ovat kokeneet inflaatiota jo pitkään; olemme olleet yksin joukossa jo vuosikausia. Nainen näkeekin Hätävaravieraat-ryhmän oikeastaan vastarintaliikkeenä yksinäisyyttä vastaan.
– Toki olemme somen ja netin vuoksi ehkä fyysisesti läsnä toistemme arjessa vähemmän kuin koskaan, mutta verkossa on myös valtava voima ja mahdollisuus purkaa yksinäisyyttä.
Naisen mukaan lasten ja nuorten yksinäisyyden poistaminen on lähes täysin vanhempien vastuulla. Jokaisella vanhemmalla ei ole eikä tarvitse olla voimavaroja kamppailla lasten ja nuoren yksinäisyyttä vastaan, mutta ne joilta voimavaroja löytyy, voivat tehdä paljon muidenkin kuin omien lastensa eteen. Hätävaravieraat-ryhmä kannustaakin juuri tähän; olemaan läsnä lasten elämässä.
Vanhemmilla on vastuu lasten ystävyyssuhteista.
– Jos lapsesi saa synttärikutsun, vastaa siihen myöntävästi ja vie lapsi synttäreille. Jos lapsesi järjestää synttärijuhlat, kutsukaa koko luokka, kaikki pihan lapset tai koko päiväkotiryhmä. Jos näet tai kuulet, että joku on jätetty yksin, mene seuraksi ja pyydä mukaan leikkiin, Blomqvist neuvoo.
– Tätä ei voi tehdä, jos ei kysy omalta lapselta, mitä hänelle kuuluu, miten päivä on mennyt ja mene hänen kanssaan pihalle leikkimään tai mukaan harrastukseen. Avainasia on siis olla kiinnostunut ja läsnä siinä oman lapsen arjessa.
Lapset ovat Blomqvistin mukaan todella vastaanottavaisia kannustavalle ja positiiviselle esimerkille sekä nopeita oppimaan. Jos aikuinen näyttää mallia siitä, ettei ketään jätetä yksin, lapsi sisäistää asian helposti.
– Lapsi ei tarvitse karvaita pettymyksiä tajutakseen, miten kamalaa yksinäisyys on. Lapselle riittää se, että hän tajuaa, miten ihanaa jaettu ilo on. Lapset, jos ketkä osaavat pitää hauskaa ja löytää iloa hyvin pienistäkin asioista, kuten vaikka yhdestä uudesta leikkikaverista, Blomqvist toteaa.
***
Sisältö ei valitettavasti ole saatavilla.