Piilevä leukojen kutistumisen epidemia on tutkimusten mukaan monien vakavien terveysongelmien taustalla. Tutkijoiden mukaan leukojen, hampaiden ja kasvojen muutos aiheuttaa muun muassa Suomessakin lisääntyvää uniapneaa.
Nykyaikaiset ihmiset elävät hyvin erilaista elämää kuin esi-isänsä ja se on alkanut näkyä myös muutoksina ruumiinrakenteissa. Jotkut näistä muutoksista aiheuttavat tutkijoiden mukaan vakaviakin terveysvaikutuksia.
Stanfordin yliopiston tutkijoiden mukaan ihmisten leuat, hampaat ja kasvojen lihakset ovat viime vuosisadan aikana pienentyneet ja muokkautuneet niin, että se on jo terveysriski. Tutkimus, joka julkaistiin BioScience-julkaisussa, kertoo, että leukojen kutistuminen on johtanut muun muassa vinoihin hampaisiin, riittämättömään tilaan viisaudenhampaille ja ahtaisiin hengitysteihin.
Lue lisää: Tutkijat selvittivät ruokavalion merkitystä uniapneaan: Tietyt ruokatottumukset vähensivät sairastumisen riskiä
Tämän vahvistaa myös Helsingin Yliopiston evoluutiobiologian ja anatomian vanhempi lehtori Suvi Viranta.
– Vanhoissa valokuvissakin huomaa, että ihmisillä on ulkonevammat kasvot, kertoo Viranta.
Ahtaat hengitystiet taas aiheuttavat monenlaisia suomalaisillekin tuttuja sairauksia, kuten uniapneaa, allergioita ja muita hengitystieoireita.
– Kielellä ja suun kudoksilla on vähemmän tilaa ylipäätään, lisää Viranta.
Uniapnean aiheuttamalla univajeella taas on lukuisia kerrannaisvaikutuksia. Univaje lisää stressiä, mikä liittyy suurempiin riskeihin sairastua sydänsairauksiin, korkeaan verenpaineeseen, masennukseen, syöpään ja Alzheimerin tautiin aikuisilla sekä tarkkaavaisuushäiriöön lapsilla.
Kaikilla kuorsajilla ei ole uniapneaa. Mistä tunnistaa huolestuttavan kuorsauksen? Juttu jatkuu videon alla.
6:28
Millainen kuorsaus paljastaa uniapnean?
Muinaisilla ihmisillä suorat hampaat
Antropologit ovat jo pitkään huomanneet merkittäviä eroja nykyisten kallojen leukojen ja hampaiden sekä metsästäjä-keräilijäihmisten välillä tuhansia vuosia sitten. Näillä menneisyyden ihmisillä oli hyvin vähän hampaiden ahtaumaa, viisaudenhampaiden puhkeamattomuutta (joka on nykyään yksi tärkeimmistä syistä niiden kirurgiseen poistoon) tai purentavirheitä. Esi-isillämme oli löytyneiden kallojen perusteella hyvin suora hammasrivistö.
– Fossiiliaineistoissa ei ole merkkejä siitä, etteivät viisaudenhampaat mahdu, valaisee Viranta.
Metsästäjä-keräilijät tarvitsivat suuret ja vahvat leuat pureskellakseen kypsentämättömiä vihanneksia ja lihaa, jotka usein kuuluivat heidän ruokavalioonsa. Varhaiset maanviljelijät puolestaan söivät pehmeämpää ruokaa, kuten kypsennettyjä papuja ja viljoja, jotka eivät vaatineet yhtä suurta suun voimakkuutta. Tämä näkyy tutkijoiden mukaan myös säilyneiden kallojen rakenteessa.
Leukojen pieneneminen näkyy selkeästi tässä vertauskuvassa. Kuvassa vasemmalla metsästäjä-keräilijän suora alahampaisto ja oikealla varhaisen maanviljelijän vastaava ahtautunut hammasrivistö.
Ruoan pehmeys on tutkijoiden mukaan osatekijä kutistuviin leukoihin, mutta myös ruuon laadulla on väliä, kertoo evoluutiopsykologian dosentti Markus J. Rantala Turun yliopistosta. Hän muistuttaa, että pehmeä ruoka tarkoittaa usein samalla myös ravinneköyhempää ruokaa.
– Ruokavalio vaikuttaa myös muihin hormoneihin, jotka säätelevät leuan kasvua. Jos lapsena syö ruokavaliota, jossa on paljon sokeria, näyttäisi se sotkevan leuan normaalin kasvun. Ei ole siis ihme, että niin moni tarvitsee oikomishoitoa nykyään, Rantala pohtii.
Pehmeät tyynyt ja sängyt pahentavat ongelmaa
Tutkijoiden mukaan vähemmän ilmeinen, mutta merkittävämpi syy leukaepidemian taustalla on suun huono asento eli niin sanottu suupostuuri. Leuan pehmytkudosten, kuten kielen asennon, kehitys tapahtuu aikana, jolloin lapset eivät syö tai puhu eli öisin. Tämä asento on erityisen tärkeä pitkien unijaksojen aikana, jolloin nieleminen ylläpitää oikeanlaista painetta suussa.
Lue lisää: Tutkimus paljastaa uniapnean seuraukset aivoterveydelle
Nykyään sekä lapset että aikuiset nukkuvat mukavilla patjoilla ja tyynyillä sen sijaan, että nukkuisivat kovalla maalla kuten esi-isänsä, ja heidän suunsa todennäköisemmin avautuvat, mikä häiritsee asentoa ja nielemistä.
– Pehmeä tyyny on looginen syy tälle, koska suu on enemmän siinä auki. Se ei ole meille luontainen tapa nukkua. Kieli ei pysy siinä asennossa paikallaan, vahvistaa Viranta.
Alla olevassa taulukossa vertaillaan metsästäjä-keräilijöiden elintapoja nykyihmisten vastaaviin, jotka vaikuttavat leuan ja kasvojen lihasten surkastumiseen.
| Metsästäjä-keräilijät | Nykyihmiset |
| Pitkä rintaruokinta, jossa imeminen tuki leuan lihasten oikeanlaista kehitystä | Usein lyhyt rintaruokinta ja pulloruokinta, jossa leuan lihakset eivät pääse kehittymään tarpeeksi |
| Suorempi siirtymä aikuisten ruokavalioon | Pehmeät soseet ja lusikalla syöttäminen hidastaa itse syömään oppimista ja leuan lihasten kehitystä |
| Ruoka, joka vaatii pureskelua. Tukee nielemistä, lihasten toimintaa ja syljen eritystä | Pehmeät ja nestemäiset ruoat. Heikentää ruuansulatusta ja leuan toimintaa |
| Maassa nukkuminen, ei tyynyä | Pehmeät sängyt ja tyynyt |
| Ulkona nukkuminen, jolloin kuorsaaminen houkuttelee petoja | Sisällä nukkuminen, kuorsaaminen turvallisempaa |
| Ryhti ja nenän kautta hengittäminen, tukee hengityselimistön oikeanlaista toimintaa | Ryhti huononee ja nykyihminen hengittää enemmän suun kautta |
| Taulukon lähde: The Jaw Epidemic: Recognition, Origins, Cures, and Prevention. BioScience, Volume 70, Issue 9, September 2020 |
Tutkimuksen tekijät toivovat, että lisääntynyt huomio ja lisätutkimus leukojen ahtautumisesta ja sen vaikutuksesta ihmisten terveyteen voisi kääntää tilanteen.
Tutkijoilta löytyy myös konkreettinen asia, johon jokainen vanhempi voi kiinnittää huomiota: Kannustakaa lapsianne pitämään suunsa suljettuna silloin, kun he eivät syö tai puhu. Tämä tukee oikeaa suun asentoa, eli huulet suljettuina, kieli kitalaella ja hampaat kevyesti kosketuksessa. Ja siirtykää vaikeammin pureskeltaviin ruokiin, kuten metsästäjä-keräilijöiden aikoina tehtiin.