Hatkat ottanut nuori: "Olin riippuvainen niistä kundeista, keillä oli kämppä ja ehkä jotain safkaa" – on harmillisen epäselvää, kenellä on vastuu karkulaisista

Tuoreen selvityksen mukaan lastensuojelusta hatkaan lähteneet lapset ja nuoret ovat riskissä joutua jopa ihmiskaupan uhriksi.

Huomenta Suomen keskustelussa kuullaan kipeä omakohtainen kokemus hatkanuorelta.

– Muistan, että sai olla aika nälissään ja likaisissa vaatteissa ilman massia. Olin tavallaan riippuvainen niistä kundeista, keillä oli kämppä ja jotain safkaa, kuuluu anonyymi hatkanuoren kokemus.

Kokemuksessa tulee esille myös se, kuinka tyttö tuntee velvollisuudentunnetta harrastaa seksiä, jotta saisi pojalta katon pään päälle.

– Eihän mulla ollu muuta paikkaa, minne mennä. Koin, ettei mulla ole oikeutta kieltäytyä, vaikken olisi halunnut.

Hatkareissussa pahoinvoivat nuoret ja lapset ovat hyvin haavoittuvaisia kielteisille kokemuksille.

– Tytöillä on iso riski tulla hyväksikäytetyksi hatkan aikana, toteaa lastensuojelun kehittämisyhteisö Pesäpuu ry:n erityisasiantuntija Maija Haapala.

Hallintotieteiden tohtori, rikoskomisario Sami Isoniemi toteaa, että hatkat joudutaan usein jollain tavalla rahoittamaan.

Lue lisää: Sadat lapset katoavat vuosittain sijaishuoltopaikoista ilman että kukaan etsii heitä – "Lastensuojelujärjestelmä on epäonnistunut, eikä yhteiskunta välitä näistä lapsista"

"Monilla on psyykkinen ja fyysinen sairaus, muttei lääkitystä mukana"

Pesäpuu ry:n tekemässä selvityksessä ilmenee, että monilla nuorilla hatkaan liittyvät päihteet, rikoksen uhriksi joutuminen, pahoinpitelyt ja seksuaalinen väkivalta.

– Monilla on psyykkinen ja fyysinen sairaus, muttei lääkitystä mukana hatkareissun aikana, toteaa Haapala.

Isoniemen mukaan nuorten ja lasten hatkareissun aikana rikoksen uhriksi joutuminen on hyvin yleistä. Isoniemi on tutkinut ilmiötä itse.

Lue myös: Asiantuntijalta järkyttävä ulostulo: Suomessa ei tunnisteta lapsiin kohdistuvaa ihmiskauppaa – vaarassa erityisesti yksi ryhmä

"Pojat joutuvat tekemään väkivaltarikoksia tai omaisuusrikoksia"

Tutkimuksissa ilmenevät myös sukupuolittuneet normit.

– Jos kärjistäen todetaan, pojat joutuvat tekemään väkivaltarikoksia tai omaisuusrikoksia hatkan mahdollistamiseksi. Tytöillä taas on uhriutuminen yleisempää, toteaa Isoniemi.

Isoniemi kuitenkin muistuttaa, että hatka on monisäikeinen ilmiö.

Päihteet, väkivalta ja itsetuhoisuus voivat pahimmillaan johtaa jopa hatkareissussa olevan lapsen tai nuoren kuolemaan.

Vastuukysymys epäselvä – tilastoinnissa puutteita

Hatkareissussa tapahtuneita kuolemia ei tilastoida. Miksi ilmiöstä ei olla kovin perillä?

– Nämä lapset eivät ole Suomessa kadonneita lapsia. On kyse poliisista annetusta virka-avusta, jota vain ja ainoastaan lapsen sijoittanut lastensuojeluviranomainen voi poliisilta pyytää. Ja kirjauksia tehdään hyvin vaihtelevasti, eikä virka-apu ole aina poliisin prioriteetti, Isoniemi toteaa.

Kyseessä on myös Isoniemen mukaan laajempi kirjaamisongelma ja vastuukysymys.

Haapalan mukaan kyseessä voisi olla hyvinvointialueille jopa tuhannen taalan paikka kerätä hatkoihin liittyvää dataa. Vastuu on epäselvä, sillä hatkanuoria koskee eri ohjeistus kuin kadonneita henkilöitä.

– Heidät tulkitaan pakoilevina henkilöinä eikä kadonneina. Ja tässä unohtuu se tulkinta, että he ovat yhteiskunnan huostassa ja lapsia, Isoniemi muistuttaa.

Lue myös: Pahimmillaan sijaishuoltopaikasta kadonneen nuoren hatkareissu päättyy kuolemaan – jotkut aikuiset etsivät aktiivisesti uhreikseen ilman majapaikkaa, rahaa ja ruokaa harhailevia nuoria