Diplomatia on valitettavasti osoittautunut Brysselin korkeimpien johtajien kompastuskiveksi. Vaikka pöly ei ole vielä edes laskeutunut edellisviikon epäonnisella Turkin matkalla tapahtuneen sohvafarssin ylle, kuluneella viikolla paljastui uusi diplomaattinen moka Ukrainan kanssa niin, että Brysselin ammattidiplomaatit alkavat olla jo tuohduksissa.
Kun saksalainen Ursula von der Leyen otti Brysselin näkyvimmän viran vuonna 2019, hän julisti itsevarmasti, että hänen komissionsa on "geopoliittinen". Sen piti olla viesti Eurooppaa joka puolelta ympäröiville vihamielisille tahoille, Vladimir Putinin Venäjälle, Xi Jinpingin Kiinalle, Donald Trumpin Yhdysvalloille ja Recep Tayyip Erdoganin Turkille, että Eurooppa aikoo ottaa paikkansa maailmanpolitiikassa.
Keskiviikkoiltana vuotanut tieto hämmästyttävästä, Ukrainaan liittyvästä diplomaattisesta kömmähdyksestä saa vain Putinin jälleen kerran hykertelemään tyytyväisyydestä niin kuin sai helmikuussa EU-komission ulkoasioista vastaavan Josep Borrellin onneton Moskovan vierailu, jolla maailman suurimman talousalueen korkea edustaja nolattiin Kremlissä niin perusteellisesti, että EU-parlamentissa vaadittiin hänen eroaan.
Lue myös: Venäjän ja Naton sanailu Ukrainasta kiihtyy: "Venäjä ei voi enää yllättää ketään"
Pitäisi vetää yhtä köyttä
Juuri nyt jos koskaan tämän hetkisten geopoliittisten uhkien keskellä, jossa maailma haparoi ja hakee uutta järjestystä, pitäisi Brysselin toimielinten olla vahvoja, niiden edustajien huippupäteviä ja kaikkien vetää yhtä köyttä. Valitettavasti niin ei näytä olevan asian laita.
Tällä kertaa pahimpaan turbulenssiin on joutunut Brysselin tavoitelluimman ja vaikutusvaltaisimman viran, EU-komission puheenjohtajan postin haltija Ursula von der Leyen.
Myöhään keskiviikkoiltana vuotaneen tiedon mukaan Ukrainan presidentti Volodimyr Zelensky on saanut EU-komissiolta märkää rättiä naamalleen hetkellä, jolloin niin koko Euroopan Unioni kuin myös puolustusliitto Nato pyrkivät kaikin tavoin vakuuttamaan tukeaan Venäjän sotilaallisesti uhkaamalle maalle.
Lue myös: Suomen Ukrainan-suurlähettiläs eskaloituvasta tilanteesta Itä-Ukrainassa: "Tällä kertaa meitä ei yllätetä"
Kieltäytyi kutsusta Kiovaan
Ukraina juhlii itsenäisyytensä 30-vuotistaivalta näinä erityisen uhkaavina aikoina elokuun lopussa Kiovassa. Presidentti Zelensky oli lähettänyt kutsun juhlallisuuksiin EU-komission puheenjohtajalle, jonka läsnäolon piti normaalin käytännön mukaan olla itsestäänselvyys unionin kumppanuusmaassa, mutta aivan erityisesti Ukrainan nykyahdingossa.
Yllättäen Kiovaan lähtikin Brysselistä kirje, jossa von der Leyenin kansliapäällikkö Björn Seibert kiittää kutsusta, mutta ilmoittaa kevyenlaiseen sävyyn, että EU-komission puheenjohtajan kalenteri on elokuun lopussa jo täpötäysi, joten hän ei pääsekään paikalle.
Perjantaina Zelensky sai kyllä lounastaa Pariisin Élysée-palatsissa, jossa Ranskan presidentti Emmanuel Macronilla löytyi hänelle aikaa.
Haluttiinko presidenttiä loukata?
Diplomatia on taitolaji, jonka tarkoitus on tehdä kansainvälinen yhteistyö mahdollisimman sujuvaksi. Sen etabloituneiden sääntöjen mukaan valtionpäämies vastaa aina itse toisen valtion päämiehelle, ei kukaan alempi henkilö.
Tässä tapauksessa vastaajan piti olla Ukrainan tasavallan presidentiltä kutsun saanut eurooppalaisen instituution korkein johtaja, EU-komission puheenjohtaja, ei hänen kansliapäällikkönsä – paitsi jos presidenttiä halutaan jostain syystä loukata.
Eurooppalaisen käytännön mukaan kirjeen allekirjoittanut päämies vielä lisää kirjeen loppuun aina muutaman sanan käsin osoittaakseen kunnioitustaan ja arvostustaan vastaanottajaa kohtaan.
Arvostelu kiihtyi
Perjantaina arvostelu von der Leyenia kohtaan nousi niin ankaraksi, että komission edustaja lopulta myönsi, että komission puheenjohtajan olisi pitänyt itse vastata presidentti Zelenskyn kutsuun.
Tilannetta korjatakseen tiedottaja lisäsi, että von der Leyen lähettää vielä oman vastauksensa, mutta sen sisältö pysyy yhä samana. Se siitä tilanteen korjaamisesta.
Brysselin diplomaateista ei kukaan ymmärrä, miksi von der Leyen haluaa välttämättä antaa Ukrainan juhlasta pois jäämisellään Putinille päinvastaisen viestin kuin mitä unioni haluaa Kremliin päin antaa. Mitä ihmettä niin tärkeää voi kalenterissa olla lomakuukauden lopussa?
EU:n presidentti Charles Michel puolestaan sai pakostakin tässä jupakassa pisteet itselleen, sillä hän oli jo maaliskuun Ukrainan käynnillään ilmoittanut presidentti Zelenskylle rukkaavansa elokuun lomasuunnitelmiaan niin, että hän varmasti pääsee paikalle Kiovaan.
Kemiat eivät oikein toimi
EU:n toimielimet ovat aina käyneet valtataistelua ja kilpailleet kiivaastikin keskenään, mutta tällä kertaa alkaa Brysselin julkinen salaisuus olla se, ettei kemia oikein toimi nykyisen komission puheenjohtajan ja EU:n nykyisen presidentin välillä.
Heidän on kuitenkin pakko toimia yhdessä , ja yhteinen viikkopalaveri panee heidät nokatusten ainakin joka perjantai pariksi tunniksi. Mutta juuri näinä uhkaavina aikoina, jolloin EU:n tulisi kyetä antamaan kaikilta osiltaan mahdollisimman yhtenäinen kuva itsestään ulkomaailmalle, pitäisi yhteistyön Brysselissä olla täysin saumatonta.
Niin kuin Suomessakin nähdään jatkuvaa tasapainoilua tasavallan presidentin ja pääministerin välillä, samaa tapahtuu myös Brysselissä. Ja kaikkialla ainakin osan vallasta ottaa aina se, joka osoittautuu vahvimmaksi persoonaksi.
Brysselin kuviossa EU:n presidentiksi pyritään kuitenkin valitsemaan henkilö, joka luovii taitavasti kulisseissa ja saa 27 jäsenmaan päämiehet mahdollisimman hyvään yhteistyöhön keskenään.
EU-komission puheenjohtaja puolestaan on näkyvyydeltään Brysselin ykköshahmo, sillä tällä toimeenpanoelimellä on myös esitysoikeus. Ilman komissiota ei unionilla olisi muun muassa yhteistä valuuttaa eikä yhteismarkkinoita, sillä molemmat niistä tulivat aikoinaan komission puheenjohtaja Jacques Delorsin hatusta.
Protokollan mukaan ykkönen on EU:n presidentti, kakkosena tulee EU-parlamentin puhemies ja EU-komission puheenjohtaja vasta kolmantena. Mutta protokolla ei missään tapauksessa oikeuta Ankarassa tapahtuneeseen farssiin, jossa komission puheenjohtaja joutui istumaan erillään sohvalla, kun isäntä, Turkin presidentti Erdogan istui yhdessä EU:n presidentin Michelin kanssa valtaa symboloivilla korkeaselkäisillä tuoleilla.
Arkistokuvista löytyvät EU:n edustajien aiemmat Turkin vierailut, joilla on noudatettu normaalikäytäntöä. Niissä Erdogan istua pönöttää joko EU:n presidentin ja komission puheenjohtajan keskellä tai heidän molempien oikealla puolella.
Lue myös: EU:n johtokaksikon vierailu Turkissa johti "sohvagateen" – Italian pääministeri kutsui Turkin johtajaa diktaattoriksi
Farssi Ankarassa
Mitä ihmettä Ankarassa sitten oikein viime viikolla tapahtui? Varmaankin vain turkkilaiset sen tietävät. Kenen intresseissä tällainen farssi oli, kun vihanpidon jälkeen molemmat osapuolet, rahapulassaan siis myös Turkki, halusivat lähestyä toisiaan?
Matkaa oli pohjustettu peräti puoli vuotta. Ja aloittihan Turkki vihdoin viimein uudestaan myös neuvottelut arkkivihollisensa Kreikankin kanssa.
Kaikki tietävät Erdoganin olevan täysin arvaamaton ja pystyvän millaiseen röyhkeyteen hyvänsä, mutta kun von der Leyenin kädessä oli tarjous toimivasta tulliliitosta ja hänen takanaan ovat myös Turkin saamat miljardit, on tällainen käytös täydellinen arvoitus.
Totta on sekin, että Erdogan on juuri uhannut Turkin sanovan irti naisiin kohdistuvan väkivallan kieltävän sopimuksen, mutta ei sen luulisi selittävän tällaista käyttäytymistä kansainvälisissä neuvotteluissa. Mutta saattaa olla, että bysantin ajattelun logiikka pysyy lännelle ikuisena mysteerinä.
Lue myös: Kuinka kiusallista! –Eu parlamentin johtaja jäi ilman istumapaikkaa
Kiusallinen kokemus
Vieläkin vaikeampi on kuvitella Charles Michelin toivoneen tilannetta, johon hän joutui. Belgian entinen pääministeri ja entisen pääministerin Louis Michelin poika on kokenut ja taitava poliitikko, joka on aina nauttinut laajaa arvostusta. Hänen ansioihinsa on kuulunut myös sillan rakentaminen Saksan liittokansleri Angela Merkelin ja Ranskan presidentti Emmanuel Macronin välillä, joiden molempien luottamusta hän nauttii.
Ankarassa tapahtuneen sohvafarssin jälkeen Michel sanoi nukkuneensa yönsä huonosti, niin kiusallinen ja epämiellyttävä kokemus se oli hänelle ollut varsinkin, kun hän ei nähnyt tilanteesta mitään sellaista ulospääsyä, joka ei olisi sitä entisestäänkin vain huonontanut.
EU:n protokollapuolelta epäonnistuneen matkan valmisteluihin oli osallistunut vain Michelin protokollapäällikkö, joten kun syntipukkia alettiin etsiä, Erdoganin ohella syytökset kohdistuivat heti sinne.
Mutta Brysselin kulisseissa on myös paljon niitä, joilla on yksi syntipukki ylitse muiden, ja hänen nimensä on Björn Seifert. Taas yksi saksalainen, joka on monien mielestä saanut aivan liian paljon valtaa Brysselissä. Seifert on von der Leyenin kansliapäällikkö.
Aivan sama kuvio toteutui jo Jean-Claude Junckerin aikana, kun hänen saksalaista kansliapäällikköä Martin Selmayria kutsuttiin jo Brysselin tsaariksi. Selmayr karkotettiin lopulta pois silmistä Brysselin kannalta ”kauas” Wieniin EU-komission edustajaksi. Aikamoinen aleneminen entiselle mahtimiehelle.
Von der Leyenin virhe lienee ollut tuoda Beriinistä mukanaan umpisaksalainen Seifert, jolla ei ole juuri muuta kansainvälistä kokemusta kuin turvallisuuspolitiikan luennointi Harvardin yliopistossa.
Ilmiselvästi Seifert ei hallitse diplomatiaa eikä senkään vertaa Brysselin koneistoa, jossa hänen pitäisi osata luovia helpottaakseen pomonsa elämää. Sillä jos Brysselin lonkeroissa ei itsellä ole tarpeeksi auktoriteettia, se koneisto nielaisee helposti heikomman. Näin tuntuu käyneen von der Leyenille.
Ei korkeaa arvostusta kotimaassaan
Omasta kotimaastaan Saksasta von der Leyen ei olekaan koskaan saanut kovin korkeaa arvostusta. Hänet nähtiin pitkään Merkelin mahdollisena perintöprinsessana, mutta kun hän ei sosiaaliministerikautensa jälkeen enää vakuuttanutkaan maan puolustusministerinä, kariutuivat liittokanslerinäkymät. Lopulta häntä pidettiin hallituksen heikoimpana lenkkinä.
Jos von der Leyen ei nyt nopeasti korjaa kurssiaan, voi Brysselissä käydä samoin.
Ensimmäiseksi hänen kannattaisi ehkä etsiä uusi kansliapäällikkö ja palauttaa jäykkäniska Seifert kiireesti sinne, minne hän kuuluukin, Saksan pääkaupunkiin.