EU-maiden yhteinen taistelutahto oli korkealla Pariisissa järjestetyssä Ukraina-kokouksessa. Aika näyttää, oliko maanantain Pariisin huippukokous todellakin käänteentekevä herätys viime hetkellä, kirjoittaa Helena Petäistö kolumnissaan.
Ylimääräisen Ukraina-huippukokouksen maanantai-iltana koolle kutsunut Ranskan presidentti Emmanuel Macron paukutti Pariisissa viimeinkin samaa kieltä kuin Pohjois- ja Itä-Euroopan maat: Venäjä ei saa voittaa sotaa! Ukrainaa on tuettava niin kauan ja niin paljon kuin se tarvitsee! Venäjä ei ole uhka ainoastaan Ukrainalle, vaan koko Euroopalle! Hänen mukaansa kokouksessa vallitsi täysi yksimielisyys Ukrainan tuen vahvistamisesta ja Euroopan puolustuksen rakentamisesta.
Lue lisää: Ranskan Macron ei sulje pois maajoukkojen lähettämistä – Ukrainalle pitkän- ja keskikantaman ohjuksia
Kreml: Jos länsijoukkoja lähetetään Ukrainaan, konflikti Naton ja Venäjän välillä on väistämätön
Miksi kaikki tämä näin myöhään ja miksi juuri nyt? Ranskalle ja muille etelän maille Venäjän vaara ei ole ollut yhtä konkreettinen kuin Venäjää lähempänä sijaiseville maille.
Italian lisäksi Ranskalla on valtava valtionvelka ja vyönkiristyksen paikka, ja kaiken kukkuraksi populistiset ääripuolueet ovat hengittämässä vaarallisesti vallanpitäjien niskaan.
Mutta ihan viime viikkoina Eurooppa on saanut sellaisia potkuja persuksiin, että ne ovat tuntuneet myös maanosan etelä- ja länsikolkilla.
Ukrainan Avdijivkan kaupungin puolustus murtui, Venäjän mahdollisesti käyttämistä kemiallisista aseista on näkynyt merkkejä, Aleksei Navalnyi kidutettiin kuoliaaksi hirveissä oloissa, ja Donald Trump uhkasi ääneen poistaa Naton viidennen artiklan suojan tietyiltä EU-mailta antaen samalla ymmärtää, että Vladimir Putin saa tehdä mitä lystää niiden maiden kanssa, jotka eivät pidä maanpuolustukseen liittyviä sitoumuksiaan.
Kaiken kukkuraksi Trumpin mahdollinen voitto alkaa uhkaavasti häämöttää. Aikaikkuna kaventuu, ja Euroopalle peli voi olla menetetty runsaan puolen vuoden kuluttua. Yhdestoista hetki toimia on nyt!
Lue myös Petäistön aiempi kolumni: Nyt on Euroopan viimeinen hetki herätä oudosta horkastaan
2:21
Suomi ja muut länsimaat eivät ole lähettämässä sotilaita Ukrainaan – Ranskan Macron viritti keskustelua
"Eurooppa ei murru"
Macronin ääni kellossa alkoi muuttua toissa perjantaina eli helmikuun 16. päivänä, kun Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi saapui Pariisiin allekirjoittamaan Ranskan ja Ukrainan välisen turvallisuussopimuksen.
Élysée-palatsin estradilta Macron julisti Ranskan antavan Ukrainalle aseapua kolmen miljardin euron edestä vuonna 2024, kun tähän asti Ranska on kitsastellut aseavun kanssa.
Heti sen perään alkoi Macron organisoida huippukokousta Pariisiin vahvistamaan EU-maiden yhtenäisyyttä Ukrainan taakse ja näyttämään Putinille, että Eurooppa on entistä yhtenäisempi ja päättäväisempi. Hän onnistui polkaisemaan huipputapaamisen kokoon viikossa – aivan kuin edeltäjänsä Nicolas Sarkozy eurokriisin kriittisinä hetkinä.
Tuolloin euroryhmän maiden päämiehet tulivat Élysée-palatsiin ei vain kerran, vaan kahtena peräkkäisenä viikonloppuna, ja sekä euro että pankit pysyivät pystyssä.
Totta kai siihen tarvittiin Euroopan keskuspankin ratkaisevat toimet, mutta salamannopea toiminta sai jäsenmaat ymmärtämään tilanteen vakavuuden ja puhaltamaan yhteen hiileen sekä markkinat rauhoittumaan.
Tällä kertaa vakuutettiin Venäjälle yhdessä ääneen, että kävi Yhdysvaltain presidentinvaaleissa miten hyvänsä, Eurooppa ei murru.
Ukrainaan myös sotilaita?
Kokouksen alla Slovakian änkyräpääministeri Robert Fico älähti sitä, että jotkut maat ovat alkaneet puhua omissa nimissään jopa sotilaiden lähettämisestä Ukrainaan.
Macron otti Élysée-palatsissa esille kaikki mahdolliset vaihtoehdot Ukrainan auttamiseksi ja näki aiheelliseksi ottaa mukaan myös Ficon arvosteleman joukkojen lähettämisen. Kaikki tiesivät, että ammusten lähettäminen Ukrainalle on se kriittinen asia, jota se kokoukselta eniten odotti.
Mutta halusiko Macron herättää tällä "strategisen epäselvällä" viittauksellaan pelkoa korostamalla sitä, että kaikesta keskustellaan avoimesti eikä mitään vaihtoehtoa ei suljeta pois – ei siis joukkojen lähettämistäkään?
Ranskalaisten politologien ja sotilasasiantuntijoiden arviot myöhään iltaan venyneen kokouksen jälkeen antoivat ymmärtää, ettei Macronin viittaus tarkoita sitä, että kukaan haluaisi lähettää sotilaita taistelemaan Venäjää vastaan, vaan heillä olisi tekemistä lukuisissa muissa tehtävissä kuten miinanraivauksessa, logistiikassa ynnä muussa niin, että ukrainalaisjoukot vapautettaisiin kaikesta siitä eturintamalle, jossa miehistä on huutava pula.
Huippukokouksen nopeaa koolle kutsuakin selvemmin Macronin mielenmuutosta osoittaa kuitenkin se, että Ranska on nyt tehnyt täyskäännöksen eikä ei enää vastusta sitä, että ammuksia hankitaan Euroopan ulkopuolelta.
Kokouksen konkreettisena tuloksena oli yksimielinen päätös siitä, että Tshekin presidentti Petr Pavelin Euroopan ulkopuolelta löytämät 800 000 ammusta voidaan hankkia ja toimittaa välittömästi Ukrainalle.
Niinistölle lämmin vastaanotto
Kaiken kaikkiaan tunnelma Élysée-palatsin kristallikruunujen alla oli poikkeuksellisen sotilaallinen ja ilmeet vakavia.
Paikalle ei ollut kutsuttu EU:n instituutioiden eikä Naton edustajia. Sen sijaan pöydässä istuivat sekä Hollannin pääministeri Mark Rutte, jota veikataan Naton seuraavaksi pääsihteeriksi, että hänen haastajansa samalle pallille, Viron pääministeri Kaja Kallas.
Paikalle oli tullut myös Saksan liittokansleri Olaf Scholz, jonka ennestäänkin viileät välit Macronin kanssa ovat Ukrainan sodan myötä muuttuneet jäätäviksi.
Vierekkäin pöydässä istuneet Scholz ja Macron eivät paljon toisiaan taputtaneet. Sen sijaan presidentti Sauli Niinistö, Macronin ajaman Euroopan yhteisen puolustuksen pitkäaikainen tukija, sai saapuessaan silmiinpistävän lämpimän vastaanoton.
Eurooppa puun ja kuoren välissä
Illan tunnelmaa ei yhtään keventänyt presidentti Zelenskyin epätoivoinen videotervehdys, josta ilmeni, että Euroopan lupaamasta miljoonasta ammuksesta vain 300 000 on toimitettu, ja että Euroopan osuus aseavusta on vain 30 prosenttia.
Näiden lukujen valossa Trumpin voitto Yhdysvalloissa on pahin painajainen.
– Täytyykö meidän antaa tulevaisuutemme amerikkalaisen äänestäjän käsiin? kysyi Macron.
– Vastaukseni on ei. Oli vaalitulos mikä hyvänsä, meidän ei pidä sitä odottaa. Se on tämän illan kokouksen syy. Siksi meidän on panostettava nykyistä enemmän ja jatkettava rahoituksen nostamista!
Siinäpä se! Eurooppa on jo nyt todellakin puun ja kuoren välissä Trumpin ja Putinin puristuksessa.
Oli jo aikakin, että tilanne on valjennut muuallakin Euroopassa eikä vain Venäjää lähellä olevissa maissa, eikä tosiasioita enää lakaista maton alle piiloon ranskalaiseen tapaan.
Kun kuuntelin ranskalaisten kommentteja, niissä oli todellakin vasta nyt sitä, mitä Suomessa ja muualla lähempänä Venäjää on sanottu kaiken aikaa. Viime vuoden Bratislavan kokouksessa Macron pyysikin Itä-Euroopan mailta anteeksi sitä, ettei Ranska ole kuunnellut niitä tarpeeksi ja lupasi, ettei se toistu enää. No, näihin päiviin asti piti odottaa.
Coalitions capacitaires
Macron kävi läpi tähänastiset yhteiset aseavun valmiudet, "coalitions capacitaires".
Niitä on yhteensä kahdeksan. Yksi niistä koskee F-16 -hävittäjiä, johon kuuluu ukrainalaislentäjien koulutus. Erästä niistä, artillerie eli tykistö, on Macronin mukaan Ranskan johdossa. Lopuksi hän lisäsi yllättäen listaan yhdeksännen valmiuden; valmiuden iskeä syvälle vihollisen maaperälle eli keski- ja pitkän kantaman ohjukset.
Heti tiistaina Scholz vastasi Saksan mediassa sekä Ukrainalle että Macronille, miksei Saksa voi toimittaa Ukrainan kipeästi tarvitsemia, 500 kilometrin kantaman Taurus-ohjuksia. Hänen mukaansa olisi kyllä mahdollista kouluttaa ukrainalaiset niiden käyttämiseen, mutta missään tapauksessa Saksan hallitus ei halua menettää valvontaa siitä, mihin kohteisiin ohjuksia käytetään, ja joka tapauksessa saksalaissotilaiden lähettäminen paikalle on pois laskuista.
Merkillepantavaa on, että Scholz häipyi Élysée-palatsista vähin äänin kommentoimatta millään tavalla paikalla Macronin esille ottamia ohjuksia.
Ei siis voi hyvällä tahdollakaan puhua edes muodollisesta Ranska-Saksa -yhteistyön näkymisestä. Se on enemmän kuin valitettavaa Euroopalle näin kriittisinä aikoina.
Yhteinen taistelutahto korkealla
Kokouksessa sovittiin viiden valmiuden viemisestä ripeästi eteenpäin. Niitä ovat kyberpuolustus, yhteinen asetuotanto, ammustuotanto ja sotilaalliset valmiudet Ukrainan hyväksi.
Moldovan puolustaminen Venäjän hyökkäykseltä ja Ukrainan tukeminen Valko-Venäjän rajalla ei-sotilaallisin toimin saivat myös kaikkien tuen. Siinä yhteydessä Macron mainitsi myös miinanraivausoperaatiot.
Ranskan puolustus- ja ulkoministerit saivat tehtäväkseen aloittaa välittömästi ponnistelut sovittujen asioiden viemisestä ripeästi eteenpäin.
Viron pääministeri Kaja Kallas ehdotti Ukrainan tukemisen rahoittamiseen samanlaisen yhteislainan ottamista EU-maiden kesken kuin tehtiin koronapandemiasta selviämiseen.
Aika näyttää, miten ehdotuksen käy ja mistä muualta demokraattiset EU-maat löytävät tarvittavan rahoituksen taistelussaan olemassaolostaan julmaa diktatuuria vastaan.
Yhteinen taistelutahto oli Pariisissa korkealla. Aika näyttää, oliko maanantain Pariisin huippukokous todellakin käänteentekevä herätys viime hetkellä.
Jos niin onnekkaasti kävisi, olisi Macron onnistunut osoittamaan sitä samaa johtajuutta, jonka hänessä oli ensimmäisen virkakautensa alussa ja jota Eurooppa niin kipeästi tarvitsee.
Sen lisäksi nyt tarvitaan valtavasti työtä, päättäväisyyttä ja mielikuvitusta kaiken Pariisissa sovitun toteuttamiseen ja taistelutahdon ylläpitämiseen. Toisin sanoen kaikkea sitä, mitä me ukrainalaisissa ihailemme!