Helena Petäistön kolumni: Milloin Nokialandia herää somejättien hyväksikäyttöön?

Tavallisesti haitallisten asioiden säätelyn ja rajoittamisen on totuttu lähtevän Euroopasta muun maailman seuraavan vasta perässä. Tällä kertaa Eurooppa on pysynyt hajanaisena, eikä yhteistä säätelyä EU-maiden kesken ole päästy juuri tekemään, vaikka älypuhelin- ja someriippuvuuden vakavat haitat etenkin lapsille ovat kaikkien tiedossa. Samoin nuorten stressi, koulu-uupumus ja lisääntyvä masennus, ja PISA-tulosten lasku.

Euroopan maista Ranska ei ole muita odottanut, vaan se on mennyt rajoituksissa kaikkein pisimmälle. Peruskouluissa älypuhelimet kiellettiin ihan alusta alkaen, ja vuonna 2018 kielto ulotettiin läpi kouluvuosien. Eikä vain oppitunneilla, vaan myös välitunneilla kännyt pysyvät visusti gallialaisten kaapeissa. Myös ranskalaiskodeissa ollaan tiukkoja lasten kännyjen kanssa: Useimmat lapset saavat oman kännyn vasta 12 vuotta täytettyään, ja sen käyttöä rajoitetaan sekä ajallisesti että siinä, että vasta 15-vuotiaana nuori pääsee someen. Tiukimmin rajoitetaan TikTokiin menoa.

Lue myös: Tuusulan kouluissa kiellettiin kännykät – rehtori ulottaisi kännykkäkiellon myös työelämään

Mutta myös Hollanti on vastikään säätänyt lain, joka kieltää älypuhelimien ja tablettien käytön maan kaikissa peruskouluissa ensi vuoden alusta lähtien perusteena ennen kaikkea se, että ne estävät opetukseen keskittymisen. Joissakin muissa maissa, esimerkiksi Britanniassa, kieltoja toteutetaan koulukohtaisesti. Muutamat EU-maat, muun muassa Irlanti, jossa sijaitsee digijätti Metan Euroopan pääkonttori, ovat nostaneet syytteitä haitallisten alustojen omistajaa vastaan.  

Nokialandian yhtenäisongelma 

Suomi edustaa lepsuinta päätä. Meillä koulut saavat itse päättää käytännöstä, ja vain aniharvat koulut rajoittavat älypuhelinten käyttöä. Näin siitäkin huolimatta, että kaikki esimerkit näistä kouluista osoittavat selvästi oppilaiden työnteon tehostuneen ja oppimisen parantuneen. 

Sen lisäksi Nokialandiassa känny näyttää olevan ongelma, joka ulottuu kodeista ja kouluista päättäjiin asti. Kotona vanhemmat antavat lähinnä mallia räpläämällä itse omia lelujaan, ja monet päättäjät käyttävät samoja leluja oman uskottavuutensa kustannuksella. Eräs entinen ulkoministeri joutui lähtemään hallituksesta seksiviestittelynsä takia, nykyinen pääministeri pääsi espanjalaislehtien palstalle kännykuvillaan huippukokouksessa, ja edellinen pääministeri päätyi planeetanlaajuiseksi Instagram-tähdeksi biletyskuvillaan. Eräs presidenttiehdokkaista sai aikoinaan selfiekeppi-nimityksen.

Hälytyskellot soivat Ranskassa

Amerikkalaisvanhempien ja lopulta osavaltioiden voimakas nousu Facebookin ja Instagramin omistavaa Metaa vastaan huomioitiin Ranskassa näkyvästi ja uutisoitiin laajasti maan valtamediassa viime viikolla. Ranskan terveydenhoitolaitoksen tutkimusjohtaja, neurologi Michel Desmurget, soitti hälytyskelloja vetoamalla sekä oman maansa että koko Euroopan johtajiin tarttumaan rivakasti pulmaan, joka on hänestä nyt myös Euroopassa todellinen kansanterveysongelma lapsille ja nuorille.

Lokakuun 24. päivänä nosti 42 Yhdysvaltain osavaltiota syytteen Metaa vastaan: ”Meta on käyttänyt hyväkseen ennennäkemättömällä tavalla vahvaa uutta teknologiaa lasten ja nuorten houkuttelemiseen ja lopulta ansaan puhtaasti voiton tavoittelussa”, täräytti yleisen syyttäjän laatiman syytteen alkuteksti kalifornialaisen oikeuden edessä. Aloite lähti liikkeelle Utahin osavaltiosta, ja löysi nopeasti vastakaikua ympäri liittovaltiota niin demokraattien kuin republikaanienkin hallitsemissa osavaltioissa. 

Kimmokkeena oli kohtalokas vuoto Metan sisäisistä raporteista, jotka paljastivat kalifornialaisyhtiön karmeat käytännöt.

”Meta on peitellyt tavan, jolla sen alustat käyttävät hyväksi ja manipuloivat haavoittuvaisimpia käyttäjiään ja jättänyt huomioimatta ne merkittävät haitat, joita se on aiheuttanut maamme nuorten psyykkiselle ja fyysiselle terveydelle”, toteaa syyte.

Lue myös: Metan vuosineljänneksen liikevoitto kaksinkertaistui viime vuodesta – taustalla kasvaneet mainostulot

Michel Desmurget’n mukaan syytettä osattiin odottaa, sillä sitä oli valmisteltu Yhdysvalloissa jo kahden vuoden ajan. Facebookin työntekijä, Frances Haugen, rohkea naisinsinööri oli ottanut lopputilin yrityksestä, jonka menetelmiä hän ei enää kestänyt. Hän vuoti 20 000 sivua Metan sisäisiä raportteja. Syksyllä 2021 tuli julki raportteja, jotka osoittivat, että Meta tiesi varsin hyvin, että etenkin Instagram aiheuttaa nuorelle riippuvuutta sekä vaikuttaa hänen omakuvaansa ja itsensä arvostamiseen ja saattaa lopulta johtaa vakaviin terveysongelmiin. Haugen toisti toistamistaan poliitikoille, että jättiyritys asetti tieten tahtoen jatkuvasti voiton etusijalle alustojensa käyttäjien terveyden kustannuksella.

Meta on sittemmin vakuuttanut yhteistyöhalujaan lisäämällä keinoja, joilla vanhemmat voivat valvoa lastensa toimintoja, ja joilla lapset saisi pitämään taukoja nykyistä paremmin. Mutta samaan aikaan Meta on tehnyt kaikkensa, ettei nuorten supersuosikki, TikTok, vain pääsisi niskan päälle. Instagram on jopa kopioinut tunnetusti kaikkein koukuttavimpia metodeja TikTokilta. 

Lääkäri: Suurimmassa vaarassa tytöt

Amerikkalaissyytteen mukaan Facebook ja Instagram on varta vasten suunniteltu manipuloimaan nuoria käyttämään alustoja pakonomaisesti ja aina vain pitempiä aikoja. Metaa syytetään myös valehtelusta asiakkaille siinä, että alustat ovat turvallisia ja sopivia nuorille, vaikka näin ei ole. 

Viime keväänä amerikkalainen ylilääkäri Vivek Murthy esitti vakavan varoituksen somen hänen mukaansa äärimmäisen suurista haitoista. Hän nimesi somen suurimmaksi syylliseksi yhdysvaltalaisnuorten psyykkisiin sairauksiin, jotka hän luokitteli  -  kyllä! -  kansalliseksi kriisiksi. Suurimmat vaarat koskevat Murthyn mukaan nuoria tyttöjä, jotka ovat alkaneet somen mukana kärsiä masennuksesta ja syömishäiriöistä. Omiin ongelmiinsa kompastunut Yhdysvaltain kongressi ei ole onnistunut säätämään lakeja, jotka suojaisivat alustojen käyttäjiä. Nyt asian ovatkin  ottaneet omakseen ensin amerikkalaisvanhemmat ja sitten heitä kuunnelleet osavaltiot. 

Lue myös: Sara Siepiltä itkuinen avautuminen kiusaamisesta: "Se määrä paskaa, mitä olen saanut, on ollut ihan järkyttävää"

Norja kunnostautui

Atlantin tällä puolen EU on toki saanut aikaiseksi maailman ensimmäisen digialan säädöksen, joka astui voimaan viime keväänä. Sen mukaan digiyritykset kaikkialla EU:ssa pidetään vastuussa niiden alustoilla julkaistusta sisällöstä, ja sen tavoitteena on luoda entistä turvallisempi verkkoympäristö. Mutta jo nyt säädöstä pidetään riittämättömänä.

Naapurimaamme Norja kunnostautui viime kesänä vaatimalla Facebookin ja Instagramin omistamaa Metaa lopettamaan luvattoman käyttäjätietojen keräämisen, jonka perusteella voidaan lähettää tarkasti kohdennettua mainontaa. Elokuusta alkaen Norja alkoi sakottaa Metaa 90 000 euroa joka päivä. 

Viime keskiviikkona ilmoitti Euroopan tietosuojaneuvosto, ETA:n eli Euroopan talousalueen tietosuojavaltuutettujen kattojärjestö, että Norjan vaatimus laajennetaan koskemaan kaikkia ETA-maita. ETA:an kuuluu 30 maata; EU-maiden lisäksi Norja, Islanti ja Liechtenstein. Euroopan tietosuojaneuvosto on valtuuttanut Irlannin ryhtymään toimenpiteisiin ja varoittanut Metaa huomattavista sakoista, ellei se muuta käytäntöjään eurooppalaisten vaatimusten mukaisiksi. Viime toukokuussa Irlanti määräsi Metalle koko EU:n nimissä 1,2 miljardin euron ennätyssakot.

Lue myös: ”Facebook tietää raskaudesta ennen naista itseään” – Sitran uusi johtaja selittää miten suomalaisten dataa kerätään ja käytetään

Meta puolestaan ilmoitti muutama päivä sitten, että se panee alustojensa käytön maksulliseksi niille, jotka eivät suostu tietojensa käyttöön mainostarkoituksessa, mutta ne, jotka siihen suostuvat, saavat jatkaa ilmaiseksi Facebookissa ja Instagramissa. Käyttäjillä on marraskuu aikaa päättää valinnastaan joko antaa suostumuksensa tietojen käyttöön tai maksaa alustan käytöstä. Meniköhän tämä nyt aivan nappiin Euroopan päämäärän eli aiempaa turvallisemman verkkoympäristön takaamisen kannalta?

Ranskalaisen Michel Desmurget’n mukaan viimeistä sanaa ei ole vielä sanottu, sillä Yhdysvaltain osavaltioiden ja Euroopan maiden lisäksi myös Aasian maat alkavat liikkua lakimiestensä kanssa. Kiinalaisethan eivät tunnetusti edes anna lastensa käsiin sitä samaa koukuttavaa TikTokia kuin mitä he syytävät surutta tänne muualle. Yhtä tunnettua on sekin, ettei Yhdysvaltain Piilaakson perheiden omilla lapsilla ole älypuhelimia.

Tupakka tappaa

Tässä näyttää toteutuvan sama malli kuin aikoinaan tupakkaan liittyvien vaarojen kanssa: Ensin koko terveysvaaran olemassaolo kiellettiin. Sitten saatettiin naurunalaiseksi kaikki ne, jotka siitä varoittivat. Sen jälkeen alettiin väheksyä tupakan aiheuttamaa muka hyvin hyvin pientä terveysvaaraa. Seuraavaksi myönnettiin tupakan vaarallisuus, mutta ei sen vakavuutta. Sitten alettiin korostaa yksilönvapautta. Vasta sen jälkeen asiaan tarttuivat lainsäätäjät. 

Näin on mennyt someriippuvuudenkin vaarojen kanssa, mutta jälleen kerran aivan liian kauan aikaa. Lobbarit ovat saaneet rauhassa riehua vakuuttamassa älypuhelimien erinomaisuutta ilman mitään ongelmia. Michel Desmurget’n mukaan on huolestuttavaa, että lobbareille annettiin kaikki valta niin pitkäksi aikaa, sillä vakavista haitoista sekä lasten terveydelle että älykkyydelle on kuulemma tiedetty jo vuosikaudet. 

Suomi puolestaan jatkaa aina vain omia tutkimuksiaan, sillä lasten ja nuorten ongelmien johtuminen liian suuresta riippuvuudesta älyvempaimiin ei ole muka vieläkään todistettu. Aivan sama meininki kuin koronapandemiaan liittyvien kasvomaskien kanssa. Ranskan valtion radiossa muistutetaan tällä hetkellä tunnin välein taas leviävästä koronasta, yleisistä varotoimista ja aivan erikseen siitä, että kasvomaskia tulisi aina pitää vanhusten läsnä ollessa. Meillä ei edes vanhusten hoivakodeissa ole maskeja käytössä. Se on skandaali!