Kuiva ja kuuma kesä on tehnyt hallaa syksyn sadolle. Lähes kaikki viljelykasvit ovat kärsineet kuivuudesta ja kuumuudesta, viljakasveista eniten kaura.
– Ja juuri kun moni viljelijä on lisännyt kauran viljelyä kuten minäkin, sanoo tyrnäväläinen viljelijä Ilkka Matinolli.
Hän on jatkanut sukutilansa viljelyä 16-vuotiaasta saakka, yli kolmekymmentä vuotta. Matkan varrelle on mahtunut monenlaista satoa, nyt tilanne on erikoinen.
– Tämän tilanteen tekee hankalaksi se, että tuottajahinnat ovat alhaalla ja samaan aikaan tulee jo toinen kehno satovuosi peräkkäin, sanoo Matinolli.
Hääviä satoa ei ole odotettavissa
Matinollin mukaan heikkoja vuosia on ollut paikoin enemmänkin.
– Märät ja kylmät kesät ovat joillakin alueilla tuoneet jo neljä huonoa satoa peräkkäin. Tänäkin vuonna joillekin alueille tulee nollasato, toiset pärjäävät paremmin.
Tyrnävällä Pohjois-Pohjanmaalla tilanne ei ole kaikkein huonoin, vaikka Matinollin herneetkin roikkuvat aivan keltaisina ja palaneina pellossa.
Viljan jyvä on jäänyt pieneksi eikä hääviä satoa ole odotettavissa. Keskimäärin maassa arvioidaan sadosta saatavan talteen vain noin kaksi kolmasosaa, mutta tilanteet vaihtelevat.
– Minun ymmärtääkseni eteläisessä Suomessa tilanne on heikoin. Meillä täällä menetetään ehkä kolmekymmentä prosenttia sadosta, arvioi Matinolli.
Ilkka Matinolli suree kuivan kesän tuloksia pelloillaan: jyvä jää mitättömän pieneksi.
Sateista ei apua
Sateet eivät enää pelasta viljasatoa, se on nyt selvä.
– Ei, kyllä peli on nyt menetetty, sanoo Matinolli.
Viime vuonna kärsittiin märkyydestä ja kylmyydestä. Sadosta sai jonkinlaisen kalliilla kuivaamisella, mutta kehnoksi se jäi.
– Viime vuoden jälkeen odotettiin kohtuullista satoa, se jää nyt saamatta. Kyllä monella tilalla on nyt entistä suurempia taloudellisia vaikeuksia ja pankkien kanssa pitää neuvotella maksuista, arvioi Matinolli.
Ahdinko jatkunut jo vuosia
Ennen katokorvaukset helpottivat viljelijän elämään huonoina vuosina. Nyt on vain satovahinkovakuutuksia, joiden varaan viljelijät eivät voi kaikkea laskea.
– Satovahinkovakuutusta eivät useat viljelijät ota lainkaan, koska sen hyödyt ja vakuutusten ehdot on määritelty sellaisiksi, että esimerkiksi sääriskiä ei niissä huomioida lainkaan, sanoo Matinolli.
Viljelijöiden ahdinko on jatkunut Suomessa jo useita vuosia. Matalat tuottajahinnat ovat syöneet kannattavuutta ja monet alkavat väsyä.
– Nämä ovat vakavia vaikeuksia ja toivon, että kauppa ja teollisuus nyt ymmärtäisivät maanviljelijöiden tilanteen.