Helsingin kaupungin ja terveysyritysten sopimat rekrytointikiellot olivat laittomia – tällainen on apulaisoikeusasiamiehen ratkaisu

Helsingin kaupungin ja yksityisten terveysyritysten toissa vuonna sopimat hoitajien rekrytointikiellot olivat eduskunnan apulaisoikeusasiamiehen mukaan laittomia.

Asia ilmenee eduskunnan apulaisoikeusasiamiehen Maija Sakslinin antamasta päätöksestä.

Päätös on annettu 30. joulukuuta.

Lue myös: Hyvinvointialueiden toiminta on alkanut ilman suuria häiriöitä – palkanmaksupäivä on isoin jännityksen aihe

STT:n näkemän päätöksen mukaan Helsingin kaupunki rikkoi sekä perustuslakia että yhdenvertaisuuslakia, kun hankintasopimuksiin tehtiin kaupungin aloitteesta rekrytointikieltoa koskeva ehto.

Rekrytointikielto tarkoitti käytännössä sitä, että terveysyritykset eivät saaneet tarjota Helsingin kaupungille työntekijöitä, jotka olivat työskennelleet kaupungin leivissä esimerkiksi edellisten kolmen kuukauden aikana. Joissain hankintasopimuksissa karenssi oli puoli vuotta.

Sopimukset astuivat voimaan alkuvuodesta 2021.

Lue myös: Tehy: Helsingin kaupungin tekemä rekrysopimus on laiton – työoikeuden professori eri linjoilla: "Kartelli-sana on kyllä tässä yhteydessä väärä"

Kaupungin omien työntekijöiden kierrättäminen haluttiin välttää

Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimialan antamassa lausunnossa oikeusasiamiehelle sanotaan, että Helsingin kaupunki kohtasi vuonna 2021 vallinneessa pandemiatilanteessa "merkittäviä vaikeuksia" tarvittavan sote-henkilöstön saatavuudessa.

Helsingin kaupunki tavoitteli rekrytointikiellolla sitä, että kaupungin omat työntekijät eivät siirtyisi toiselle työnantajalle tekemään töitä Helsingin kaupungille.

Ehtojen avulla siis pyrittiin torjumaan tilannetta, jossa kaupungin palvelukseen tarjottaisiin sen omia työntekijöitä, jolloin terveydenhuollon henkilöstöresurssi ei tosiasiassa kasvaisi.

Päätöksessä todetaan, että Helsingin kaupungin mielestä tämä on ollut hyväksyttävä peruste asettaa rajoitteita henkilöstölle, jota terveysyritykset voivat tarjota kaupungille.

Lue myös: Onko hoitoalan rekrysopimuksissa kyse palkkakartellista? Tehyn toiminnanjohtaja: "En itse lähtisi saivartelemaan sanoilla" – Tehy antaa Helsingille viikon aikaa purkaa sopimusjärjestely

Rekrytointikielto oli syrjivä ja rikkoi oikeutta toimeentuloon

Myös apulaisoikeusasiamies katsoo päätöksessään, että kaupungin tavoite on sinänsä ollut hyväksyttävä.

Sen sijaan menettely, jossa kaupunki on rekrytointikielloillaan asettanut omia silloisia tai entisiä työntekijöitään muita epäedullisempaan asemaan, on ollut syrjivä, päätöksessä todetaan.

Lisäksi apulaisoikeusasiamies näkee, että Helsingin kaupungin olisi perustuslain mukaan pitänyt vähintään välttää puuttumasta entisten tai nykyisten työntekijöidensä perusoikeuteen hankkia toimeentulonsa valitsemallaan työllä.

Lisäksi apulaisoikeusasiamies katsoo, että kaupunki laiminlöi perustuslaissa säädettyä velvollisuutta edistää työllisyyttä.

Hoitajajärjestö Tehyn mukaan rekrytointia koskeva ehto on käytännössä estänyt hoitajien hakeutumista töihin yksityisiin terveysyrityksiin Helsingissä.

Apulaisoikeusasiamiehen päätöksestä kertoi ensimmäisenä Tehy-lehti.