Pöllöraadissa keskusteltiin perjantaina sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistuksesta, jonka hallitus on vihdoin viemässä maaliin.
Vaikuttaisi siltä, että eduskunnan suuri sali on hyväksymässä hallituksen sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistuksen ensi viikolla.
Uudistus on ollut eri hallitusten pöydällä viimeiset 15 vuotta.
Lue myös: Sote-esitys loppusuoralla eduskunnassa: Kokoomus ja SDP toistensa kimpussa
Nähtäväksi jää, paranevatko palvelut lopulta uudistuksen myötä.
– Tämä on vähän tällainen suomalaiskansallinen malli, että tuli nyt tehtyä ja tuli riittävän hyvä, kai tämän kanssa nyt sitten pärjätään, sanoo MTV Uutisten yhteiskuntatoimituksen päällikkö Eeva Lehtimäki.
– Eipä tätä kukaan ole täydelliseksi tai hyväksi hirveästi hehkuttanut. Vähän ollut sellainen henki, että piru vie, nyt se on vain saatava maaliin, piste.
Uudistuksen myötä vastuu sote-palveluista siirtyy kunnilta paljonpuhutuille suuremmille hartioille eli hyvinvointialueille.
Iltalehden politiikan ja talouden toimituksen esimiehen Juha Ristamäen mukaan kyse on lähinnä hallinnollisesta uudistuksesta.
– Kaikkihan tietävät, että tämän maan sote-ongelmat ratkaistaisiin, jos olisi enemmän hoitajia, lääkäreitä ja rahaa edes niin paljon kuin on monissa verrokkimaissa. Mutta rahaahan ei ole tulossa lisää, Ristimäki sanoo.
– Nyt pyöriteltiin näitä hallintoja ja saatiin isommat hartiat. Toivotaan, että sillä olisi jotain positiivista vaikutusta hoidon tasoon.
Kaupungit pelkäävät palvelutasonsa puolesta
Vaalien alla poliitikot kiistelivät soten rahoituksesta: tuleeko maakuntavero ja miten se toteutettaisiin.
Lopulta torstaina kävi ilmi, että maakuntavero lähtee valmisteluun.
Lue myös: Vihreiden Hopsu ja Holopainen eivät aio äänestää sote-uudistuksen puolesta
Lehtimäki uskoo, että uudistus hyödyttää pieniä hyvinvointialueita ja kuntia enemmän kuin suuria kaupunkeja, kuten Helsinkiä, Turkua ja Tamperetta.
– Suuret kunnat ja kaupungit kokevat, että tämä ei tavallaan ole heille edes parannus ja palvelun taso voi jopa heikentyä siitä, mitä se on tällä hetkellä. Suomen kuntakenttä on tässä aika jakaantunut, Lehtimäki sanoo.
Yle Puheen Politiikkaradion politiikan toimittaja Linda Pelkonen esitti huolensa myös siitä, kuinka suuri rooli yksityisillä sote-alan yrityksillä tulee olemaan uudistuksen jälkeen.
Lehtimäen mukaan kuntien pienet yksityiset sote-toimijat ovat esittäneet huolensa siitä, jääkö heille uudistuksen jälkeen roolia kuntien sote-palveluiden tarjoajina.
Erityisesti SDP ja vasemmistoliitto ovat Ristimäen mukaan korostaneet puheissaan sitä, miten julkinen sektori ottaa vetovastuun palveluista uudistuksen jälkeen.
Sote-valiokunnan puheenjohtaja Markus Lohi (kesk.) on myös sanonut, ettei uudistuksessa rajata yksityisten yritysten osuutta millään tavalla.
– Eihän sitä voi rajata, sillä tämä järjestelmähän romahtaa, jos sieltä ajetaan yksityiset yritykset pois, Ristamäki sanoo.
Kuntavaalien jälkipyykissä selittelyn makua
Pääministeri Sanna Marin (sd.) ei toistaiseksi ole kommentoinut kuntavaalien tulosta.
SDP menetti vaaleissa suurimman puolueen aseman esimerkiksi Tampereella ja Vantaalla.
Lue myös: Näin Suomi äänesti: Täällä oli ahkerimmat ja laiskimmat vaaliuurnilla kävijät – "Kuntavaalien suurin häviäjä on demokratia"
Pelkonen pitää Marinin vaitonaisuutta hieman yllättävänä.
– Luulisi, että pääministeri toiseksi suurimman kuntavaalipuolueen puheenjohtaja jollain tavalla kommentoisi tulosta. Ehkä hän on niin pettynyt, vaikka hänen oma henkilökohtainen äänimääränsä, 10 000 ääntä Tampereella, on ihan hyvä suoritus. Kyllä minä olin aika yllättynyt, että edes Tampereella SDP ei voittanut, Pelkonen sanoo.
Ristimäen mielestä käytös ei toisaalta ole yllättävää.
Pääministeri on ennenkin reagoinut vastoinkäymisiin ainakin alkuun vetäytymällä.
– Selvästi hänellä on vähän sellainen tapa, että kun tulee ikäviä asioita, hän ainakin aluksi vetäytyy ja ikään kuin odottaa, että paha menee pois. Tässä tapauksessa se tietenkään ei mene pois, Ristamäki sanoo.
Ristamäki uskoo, että Marinilla on ilmiselviä vaikeuksia ottaa vaalitappiota omalle kontolleen.
– Mieluummin se syy on tietysti mediassa, mediassa ja erityisesti mediassa.
Lue myös: Kokoomus on vaalivoittaja – näin vaali-ilta eteni!
Lehtimäki kummasteli jo vaaliyönä, miten pääministeri vaikutti odottavan ihmeääniä loppumetreille saakka, vaikka SDP:n tappio oli selkeä.
Vihreistä esimerkiksi Osmo Soininvaara (vihr.) ja Ville Niinistö (vihr.) alkoivat jo pian vaalien jälkeen puimaan vaalitappion syitä julkisesti.
– Ilmeisesti nyt Maria Ohisalokin on nyt hyväksynyt vaalitappion. Vielä vaaliyönä puhuttiin historian toiseksi parhaasta kuntavaalituloksesta, vaikka vihreät oli selkeästi yksi vaalien suuria häviäjiä.
Pelkosen mielestä puolueiden viestinnässä vaalien jälkeen on ollut pientä selittelyn makua.
Hän pitää tätä ymmärrettävänä, jos totuus on se, ettei puolueen viesti vain ollut riittävän hyvä tällä kertaa.
– Aina voi mediaa syyttää, että on ollut vääriä asioita tenteissä. Ja nimenomaan ne on meidän kannattajat aina, jotka eivät ole jaksaneet lähteä uurnille.
Lue myös: Halla-aho perussuomalaisten vaalituloksesta – "Ei vastannut gallup-kannatusta, oli täysin odotettavissa"
Lehtimäen mukaan puolueiden on nyt tärkeää tarkastella kriittisesti, mikä vaaleissa meni pieleen ja mitä voisi tehdä toisin, jottei vain kylvettäisi vaalitappion siemeniä seuraaviin vaaleihin.
Perussuomalaiset oli ainoa puolue, jonka kannatus kasvoi kunnolla näissä vaaleissa, mutta jopa heidän tuloksensa jäi alle odotusten.
– Halla-aho kertoi tehneensä ehdokasasettelua viime vuoden alusta asti ja käyneensä yli 200 kunnassa henkilökohtaisesti. Kyllä sen naamasta näki, että tulos oli suuri pettymys, Pelkonen sanoo.