Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPerin puheenjohtaja Silja Paavola pelkää rokotuspakon lisäävän hoitajakatoa. Tehy:n edunvalvontajohtaja Else-Mai Kirvesniemen mukaan rokotuspakko on tarpeellinen eikä se ole ongelma kentällä.
Hallitus esittää tartuntatautilakiin uutta pykälää, jonka mukaan sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstöltä voitaisiin vaatia koronavirusrokotetta.
Työnantaja voisi vain erityisestä syystä käyttää asiakkaiden ja potilaiden kanssa työskentelyyn henkilöä, jolla ei ole riittävää suojaa koronatautia vastaan rokotusten tai sairastetun taudin kautta.
Työntekijä voisi välttää rokotuksen lääketieteellisestä syystä. Tällöin työntekijä voisi työskennellä aina enintään 72 tuntia aikaisemmin otetun negatiivisen koronatestituloksen kanssa.
Lue myös: Kiuru uudesta lakipykälästä: Terveydenhuollon työntekijöiltä voidaan vaatia koronarokotuksia – voi kiertää negatiivisella testillä
Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPerin puheenjohtaja Silja Paavola pelkää, että hallituksen esitys tulee pahentamaan hoitajapulaa.
– Pakkorokottamisella emme paranna hoitajatilannetta. Rokottamattomia hoitajia on joka puolella. Saa nähdä, miten paljon alalta poistuu, kun sanktio on todella kova.
Paavola ihmettelee kovaa sanktiota rokottamattomalle työntekijälle. Työnantajan velvollisuus maksaa palkkaa rokottamattomalle voi jopa loppua.
– Jos työnantajalla ei ole tarjota sellaista työtä, jossa rokottamaton voi olla töissä, niin työantajan palkamaksuvelvollisuus lakkaa. Peruspäivärahalle jääminen on tosi kova sanktio. Kolmenkymmenen päivän siirtymäaika on siihen nähden aika lyhyt.
Paavolan mukaan tämä ei kuitenkaan tarkoita, että henkilö voitaisiin irtisanoa.
– Tästä meillä on apulaisoikeusasiamiehen päätös, mutta mehän emme tiedä, kuinka moni näistä ihmisistä sanoutuu irti. Ei suostu enää tähän. Tässä pelaamme upporikasta ja rutiköyhää, kuinka tässä käy.
– Rokotetta edellytetään nyt kaikilta eikä vain hoitohenkilökunnalta.
SuPer on suosittanut koronarokotetta jäsenilleen jo aiemmin.
– Kieltämättä se potilasturvallisuus on nyt ykköprioriteetti ja tästä olemme jo vuoden päivät sanoneet jäsenille, että tässä on vaarana, että eduskunta määrää pakkorokotukset.
Osa pelkää rokotusta
Paavola kertoo saavansa yhä runsaasti viestejä hoitajilta, miksi rokotteita ei haluta ottaa.
– Kentällä puhutaan paljon, että rokotteet ovat myynnissä erityisluvalla, hän sanoo.
– Sivuvaikutukset puhuttavat myös. Niitä on prosentuaalisesti vähän, mutta kun rokotteita annetaan paljon, on sivuvaikutusten lukumäärä noussut.
Paavolan mukaan ihmiset ovat pelokkaita.
– Näen sen, että tämän vuoksi on riski, että ihmiset jättävät tämän alan.
Paavolan mukaan esimerkiksi hoivakodeissa hoitajat ovat pääsääntöisesti kuitenkin ottaneet koronarokotuksen.
– Kororonarokotuspakko lisää kuitenkin potilasturvallisuutta, mikä on kaikissa meidän liiton asioissa prioriteetti numero yksi.
Tehy: Rokotuspakko tarpeellinen
Tehyn edunvalvontajohtajan Else-Mai Kirvesniemen mukaan pakkorokotus on tarpeellinen.
– Olemme tätä jo aiemmin ministeriöltä toivoneet, että he selvittävät mahdollisuutta muuttaa tartuntatautilakia.
Kirvesniemi ei usko, että hoitajapula tästä enää pahenee tämän vuoksi.
– Meillä on valtava hoitajapula kautta Suomen. Rokottamattomia hoitajia ei ole käsityksemme mukaan valtavia määriä.
Laissa on huomioitu henkilökunnan saatavuusongelma.
– Jos pulaa on niin, silloin on mahdollista poikkeustapauksessa käyttää myös rokottamattomia henkilöitä.
Tehyn näkemyksen mukaan hoitajan rokottamattomuudesta ei saisi kuitenkaan kertoa tietosuojalain perusteella potilaalle.
Kirvesniemi pitää hyvänä asiana, että koronarokotuspakko koskee kaikkia henkilöitä, jotka ovat läheisessä tekemisissä potilaan kanssa – jopa siivoojia.
– Lakiesitys on oikeasuuntainen, kun se kattaa koko henkilökunnan ja koskee siten kaikkia, jotka tekevät työtä lähietäisyydellä potilaasta.
Kirvesniemen mukaan Tehyn jäsenistössä rokotekattavuus on suurta jo nyt.
– En näe, että tämä tulee olemaan suuri ongelma kentälle.
Hallituksen esittämä tartuntatautilain väliaikainen pykälä 48a on hyväksyttäessä tulossa voimaan mahdollisimman pian. Se olisi voimassa ensi vuoden loppuun saakka.
STM:n mukaan lain voimaan tulo edellyttää kuukauden siirtymäaikaa, jotta työtekijät ehtivät ottaa rokotukset ja työnantaja ehtii järjestää palvelut asianmukaiseksi.
Työnantaja voisi kuitenkin heti lain voimaantulon jälkeen tarkistaa työntekijöiden rokotustiedot.