Stockmannin Hulluilta päiviltä edullisen sähköauton vuosi sitten ostaneet ja niitä siitä asti odottaneet saivat eilen tiedon, että autoja ei voidakaan toimittaa. Kuluttajaviranomaisen mukaan vielä on liian aikaista sanoa, onko asiakkaiden mahdollista nostaa esimerkiksi ryhmäkanne myyjää vastaan.
Uutisoimme eilen torstaina monien suomalaisten jäävän ilman tilaamiaan tarjoussähköautoja. Stockmannin Hullut päivät -tarjouksena vuosi sitten olleita Peugeot e-2008 -sähköautoja ei voida maahantuojan mukaan toimittaa, sillä kyseisen mallin valmistus on lopetettu. Sosiaalisen median sähköäautopalstoilla autosta on käytetty nimitystä "Hullu-Pösö" viittauksena Hulluilla päivillä myytyyn malliversioon.
Auto-Bon Oy, Peugeotin maahantuoja, on tarjonnut asiakkaille hyvityksenä 2 000 euron alennusta jostakin toisesta uudesta Peugeotista. Tilattua autoaan vuoden päivät odottaneilta jäi 2 000 euron sähköauton hankintatuki saamatta, sillä tuki on jo lopetettu.
Kysyimme Kilpailu- ja kuluttajavirastosta (KKV), kuka on vastuussa.
Lue myös: Peugeotin maahantuoja: Hullut päivät -tarjouksesta tilattuja sähköautoja ei voida toimittaa
Nämä syyt eivät kelpaa "ylivoimaisiksi esteiksi"
KKV:n kuluttajaneuvonnan johtava asiantuntija Raija Marttala kertoo MTV Uutisille, ettei voi tässä vaiheessa ottaa tarkemmin kantaa vahingonkorvausvastuuseen. Marttala kuitenkin toteaa yleisellä tasolla, että mikäli toimitusten perumisen syynä on myyjää ja aikaisempia myyntiportaita kohdannut ylivoimainen este, ei myyjällä ole silloin vahingonkorvausvelvollisuutta.
– Myyjän tulee korvausvastuusta vapautuakseen osoittaa, ettei sopimuksia ole siitä, maahantuojasta tai valmistajasta riippumattomista syistä mahdollista täyttää. Esimerkiksi taloudellisia tai valmistajan tuotannollisia syitä ei lähtökohtaisesti voi pitää ylivoimaisina esteinä. Esteenä ei myöskään voi vedota perusteeseen, joka on jo sopimuksentekohetkellä ollut tiedossa tai ennakoitavissa, Marttala perustelee.
Se, onko 2 000 euron "etuseteli" itselle riittävä hyvitys, on jokaisen arvioitava itse. Hyvitys ei kuitenkaan ole sama asia kuin korvaus.
– Kuluttajalla on oikeus vaatia todellisia vahinkojaan vastaavaa korvausta sopimuskumppaniltaan – eli autoliikkeeltä, jolta auton tilasi, Marttala huomauttaa.
Mikäli kuluttaja haluaa itselleen tarjottua enemmän korvauksia, suosittelee Marttala reklamoimaan autoliikkeelle, jonka kanssa sopimus on tehty ja esittää korvausvaatimus perusteluineen.
Joukkokanne mahdollinen?
Rapakon takana vastaavissa tapauksissa kuluttajat saattaisivat lähteä ajamaan joukko- tai ryhmäkannetta. Suomessakin se on ollut vuodesta 2007 alkaen mahdollista, mutta toimii eri tavalla.
Laki mahdollistaa kuluttajien ryhmäkanteen elinkeinonharjoittajaa vastaan kuluttaja-asiamiehen toimivallan puitteissa. Sen nostamisesta päättää kuluttaja-asiamies, ja ryhmäkannelaissa on määritelty tietyt edellytykset kanteen nostamiselle.
– Ensisijaisesti tällaisissakin tilanteissa pyritään neuvotteluratkaisuihin kuluttajien ja yritysten välillä. Tämän tapauksen osalta on liian aikaista arvioida, onko menettely mahdollinen, Marttala sanoo.