Turkisala ei saa korvausta kaikista lintuinfluenssan aiheuttamista menetyksistä.
Heikosta kannattavuudesta jo pitkään kärsinyt turkisala ei tule saamaan korvauksia kaikista lintuinfluenssan aiheuttamista menetyksistä.
Laki takaa lopetuspäätöksen kohteeksi joutuneiden eläinten korvaamisen, mutta sitä ennen menehtyneet eläimet ja vuosien jalostustyö eivät kuulu korvausten piiriin.
Suurin osa lintuinfluenssan runtelemista turkistarhoista sijaitsee muutaman tuhannen asukkaan Kaustisella. Siellä virus on iskenyt jo neljälletoista tarhalle, eli karkeasti neljäsosaan kunnan tarhoista.
Kyläläisiä, kuten Mauri Uusitaloa, huolettaa pikkukunnalle tärkeän elinkeinon menetys.
– Sen verran paljon on tarhoja täällä, että kyllä siinä paljon menettää, jos ne joudutaan lopettamaan, Uusitalo harmittelee.
Lue lisää: Turkistarhoilla ammuttiin poikkeuslupien nojalla reilut 400 lintua, jottei lintuinfluenssa leviäisi
Korvauksia vain osasta eläimistä
Valtio korvaa menetetyt eläimet niin sanotulla käyvän arvon periaatteella. Suomen Turkiseläinten Kasvattajain Liiton tutkimusjohtaja Jussi Peuran mukaan käypä arvo on periaatteessa helppo määrittää.
– Meillä on tiettyjä sapluunoita, miten siitoseläinkauppaa käydään. Kun meidän tuote on huutokaupassa myytävä nahka, niin sieltähän se arvon määritys lähtee tavalla tai toisella, Peura kertoo.
Korvaus suoritetaan kuitenkin vain eläimistä, jotka viranomainen on määrännyt lopetettavaksi.
– Siellä on eläimiä kuollut myös ennen hallintopäätöksen tekemistä ja siinä on suuri riski, että (korvaus) jää tuottajalta saamatta, Peura toteaa.
"Se on heidän elinkeinonsa"
Ongelmaksi nousee vuosien, jopa vuosikymmenten, jalostustyö ja sen arvon määrittäminen. Varsinkin tiloilla, joissa joudutaan lopettamaan kaikki eläimet, aloitetaan käytännössä kaikki alusta.
– Sitä on käytännössä hyvin vaikea korvata tälläisellä menettelyllä, sanoo Peura.
Monet tahot ovat jo vaatineet turkistarhauksen lopettamista kokonaan samassa rytäkässä, menetettyjen eläimien korvaamisen sijaan. Kaustisen asukas Pekka Peltoniemi ei näe sitä ratkaisuna.
– No mitäs täällä sitten tehdään? Pitäähän sitä jotain tehdä, se on heidän elinkeinonsa, Peltoniemi päivittelee.