Suomalaiset vähentävät ulkoilua useimmiten huonon sään ja pimeyden vuoksi, mistä voidaan päätellä, että monen luonnossa liikkuminen vähenee ainakin jonkin verran talviaikaan. Näin kertoo Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkija Marjo Neuvonen.
– Luonnossa liikkumisella on kuitenkin niin suuria terveyshyötyjä fyysisen kunnon ylläpitämisen ja muun muassa stressistä palautumisen ja rauhoittumisen myötä, että sitä olisi tärkeää tehdä ympäri vuoden. Nämä ovat ylipäätään suomalaisille tärkeitä syitä lähteä luontoon.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) johtava tutkija Jaana Halonen puolestaan kertoo, että noin kymmenen prosenttia naisista ja viisi prosenttia miehistä vähentää aktiivista työmatkaliikkumista talviaikaan.
Kylmässä ulkoilmassa liikkuminen voi Halosen mukaan vaikuttaa positiivisesti esimerkiksi sydänterveyteen. Sympaattinen hermosto aktivoituu kylmässä, mikä tukee immuunijärjestelmää ja lisää suorituskykyä. Tutkimusten mukaan myös luminen maisema itsessään voi rentouttaa ja tuottaa hyvinvointia samalla tavalla kuin vihreäkin maisema.
Helpotusta kaamosoireisiin
Jos ulkoilu onnistuu talvella valoisaan aikaan, siitä voi saada helpotusta myös kaamosoireisiin. Halosen mukaan kaamosoireita voi ylipäätään helpottaa harrastamalla hengästyttävää liikuntaa 2–3 kertaa viikossa vähintään puoli tuntia kerrallaan. Jos ulkoilu ei onnistu päiväsaikaan, oireita voi lievittää kirkasvalolampulla, josta saa parhaat hyödyt ennen aamuyhdeksää.
Talvella ulkona liikkuminen erityisesti kovalla pakkasella voi toisaalta hankaloittaa tiettyjen sairauksien – kuten astman ja atooppisen ihottuman – oireita.
– Toisaalta talvella myös sisäilma kuivuu, millä voi olla sama vaikutus. Jos ihmisellä on vakava sydän- tai verisuonisairaus tai muita sydänoireita, kannattaa olla hieman varovaisempi kovalla pakkasella liikuntaa harrastaessa ja aloittaa varovasti, jotta keho tottuu kylmyyteen, Halonen neuvoo.
Lumitilanne vaikuttaa
Suurella osalla suomalaisista on jokin aktiivinen talviulkoiluharrastus. Myös erilaiset arjen ulkoilumuodot, kuten kävely, pyöräily ja retkeily, ovat suosittuja harrastuksia ympäri vuoden. Monelle kertyy aktiivista talviulkoilua lasten tai koiran kanssa, kertoo Neuvonen Lukesta.
– Erityisesti vanhemmassa ikäryhmässä on paljon ihmisiä, joilla on vapaa-ajan resurssiensa puitteissa mahdollista ulkoilla useita kertoja viikossa. Toisaalta jos mietitään talvea, jolloin lämpötilat sahaavat ja tulee liukasta, juuri tällä ikäryhmällä voi varovaisuuskin lisääntyä eniten.
Luken viimeisimmässä Ulkoilututkimuksessa noin 30 prosenttia tutkimukseen vastanneista noin 8700 suomalaisesta kertoi harrastavansa maastohiihtoa. Harrastajien määrä oli laskenut kymmenessä vuodessa 10 prosenttiyksiköllä, mutta Neuvosen mukaan viimeisin tutkimus osui 2020-luvun taitteeseen, jolloin Etelä-Suomessa vietettiin melko lumetonta talvea.
– Tämä osoittaa hyvin sen, miten suuri merkitys olosuhteilla on talviliikkumiseen. Toki voi olla keinolunta ja sitä kautta samoja mahdollisuuksia, mutta eiväthän ne korvaa laajaa latuverkostoa, joka on helpommin kaikkien ulkoilijoiden saavutettavissa, Neuvonen huomauttaa.
Ulkoilututkimukseen kerättiin tietoa neljänä eri ajankohtana vuosina 2019–2021. Tutkimus julkaistiin 2022.