HUSin diagnostiikkajohtajan mukaan influenssa- ja koronarokotuksissa ei ole mietitty potilaan näkökulmaa.
Helsingissä influenssa- ja koronarokotuksia jonottaneet ikäihmiset ja riskiryhmäläiset ovat antaneet kovaa kritiikkiä rokotusjärjestelyistä.
HUSin diagnostiikkajohtaja Lasse Lehtonen ymmärtää jonottajien kiukun.
– Onhan tämä hirveän huonosti järjestetty ja kolme vuotta on harjoiteltu koronan kanssa elämistä, joten pitäisi nyt jo osata rokotukset järjestää potilaslähtöisesti ja potilasturvallisesti, Lehtonen sanoo.
Lue myös: "Halutaanko meidät tappaa?" – Esko, 86, haukkuu koronarokotejonot
Lehtosen mielestä perusongelma piilee yleisessä asenteessa ja suhtautumisessa potilaisiin ja asiakkaisiin.
– Lähdetään hyvin järjestelmäkeskeisestä lähestymistavasta eikä ollenkaan mietitä potilaan näkökulmaa, ajan menetystä ja vaivaa.
Suomessa influenssakausi ei ole vielä alkanut, mutta influenssarokotetta on ollut tarjolla. Sen sijaan koronavirus on kasvussa, mutta riskiryhmäläiset eivät ole saaneet koronarokotteita.
– On ajateltu säästettävän resursseja eli lähdetty tekemään tätä järjestelmälähtöisesti. Korona on kuitenkin jonkin verran vakavampi tauti kuin influenssa, joten terveydenhuollon vaikuttavuuden ja kansanterveyden kannalta tulisi suunnitella ensin koronan kannalta ja influenssa sitten siihen rinnalle, Lehtonen kertoo.
Hän muistuttaa myös, että influenssaa tulee tyypillisesti yksi aalto vuodessa, mutta korona-aaltoja on parhaimmillaan nähty jopa kolme.
Lue myös: Koronarokotukset: Alueilta tömäkkä viesti THL:lle
Yksityiset toimijat jätetty ulkopuolelle
Suunnittelussa sekä rokotusten tuottamistavassa on Lehtosen mukaan ollut haasteita.
– On katsottu vain yhtä mahdollista vaihtoehtoa tuottamiseen. Muistetaan, että influenssarokotteita on annettu vuosikymmenet väestölle ja sitä on totuttu antamaan sekä yksityisellä että julkisella puolella.
Yksityiset toimivat ovat ihmetelleet, miksi heitä ei ole otettu mukaan rokotustalkoisiin. Lehtonen ihmettelee samaa.
– Jos julkisella puolella on kerran haasteita organisoida tätä hommaa ja työvoimaresursseista on pulaa, pitäisi ilman muuta käyttää näitä muita tahoja.
Lehtosen mukaan yksityisen puolen poissulkeminen johtuu yksikantaisesta ajattelusta.
– Vaikea keksiä mitään muita järkeviä perusteita muita kuin se, että meillä on tällainen hyvin yksikantainen ajattelu ja malli, missä julkisen palvelun kautta tätä vain jaellaan. Ei riitä aloite- ja innovaatiokyky sen muuttamiseksi.
Muutos asiaan pitäisi Lehtosen mukaan tulla lopulta valtioneuvostosta, joka hyväksyy kansallisen rokotusohjelman. Päätöksen suosittelusta ja valmistelusta valtioneuvostolle vastaavat Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sekä sosiaali- ja terveysministeriön virkamiehet.