Pula yksiöistä ja kaksioista piinaa Suomea pitkään. Näin arvioi Hypoteekkiyhdistyksen toimitusjohtaja Ari Pauna. Sen sijaan omakotitaloille on yhä vaikeampaa löytää ostajaa, ainakaan nopeasti. Monet karttavat remontteja ja liian kaukana palveluista sijaitsevia asuntoja.
Hypoteekkiyhdistyksen toimitusjohtaja Ari Pauna harmittelee Suomen asuntokannan hidasta uusiutumistahtia.
– Tänä vuonna on tulossa noin 24 000 uutta asuntoa 2,9 miljoonan asunnon rinnalle. Se on liian vähän.
Käytännössä tarve olisi Paunan mukaan reilusti yli 30 000 asuntoa, joista suurin osa pitäisi rakentaa kasvukeskuksiin ja erityisesti pääkaupunkiseudulle.
Nykytahti pitää yllä jatkuvaa pulaa kohtuuhintaisista yksiöistä ja kaksioista, sillä pieniä asuntoja haluavat ostaa myös suurten ikäluokkien eläkkeelle jäävät ihmiset.
– Siellä ovat ne ensiasunnon ostajat, sinkut ja dinkut (engl. double income, no kids) ja nyt jatkossa myös seniorit, toteaa Pauna.
Miljoonan talon loukku
Osa palvelujen ja työn perässä kasvukeskuksiin muuttavista ihmisistä uhkaa jäädä omakotitaloloukkuun.
– Meillähän on liki miljoona omakotitaloa väärässä paikassa, arvioi Pauna.
Pahimmillaan käy niin, että talot jäävät jälleen tyhjilleen vain kesämökkikäyttöön, kun väki muuttaa työn ja palvelujen perässä kaupunkeihin.
– Kuvaavaa on, että talo jää ja arvo lähti, sanoo Pauna.
Remontin pelko hidastaa kauppoja
Kasvukeskuksissakin omakotitalon myyjältä vaaditaan nyt pitkää pinnaa.
– Kyllä myyntiajat ovat selkeästi pidentyneet ja markkinatilanne on hermostunut, sanoo Kiinteistömaailman toimitusjohtaja Seppo Hämäläinen.
Nurmijärveläisen Jukka Pirisen talokaupparuljanssi käynnistyi pari kuukautta sitten. Varovaisuus näkyy näytöillä.
– Katsojia on välittäjän mukaan käynyt paljon, osa pariskunnista useammankin kerran, mutta vielä ei ole tullut tarjouksia, sanoo Pirinen.
Myyntiaikaa voi pidentää myös remontin pelko. Hämäläisen mukaan myynnissä on paljon 1970-luvulla rakennettuja omakotitaloja, joiden remonttikulut arveluttavat ostajia.
– Ei uskalleta arvailla, kuinka paljon remontti maksaa ja siksi haetaan mielummin omakotitalo, joka on valmis.
Terveenkin talon peruskunnostukseen uppoaa helposti kymmeniä tuhansia euroja. Putki- ja ikkunaremontit eivät ole vain kerrostalojen riesa.
– Joka toinen suomalainen asunto on jo yli 35 vuotta vanha. Korjausvelka kasaantuu, arvioi Hypoteekkiyhdistyksen toimitusjohtaja Ari Pauna.
Pirisen omakotitalo on rakennettu 1980-luvun lopussa ja varsinkin kylpyhuone kaipaisi jo uudistamista.
– Välittäjä oli ehdottomasti sitä mieltä, että ei kannata remontoida, koska siinä tulee kuitenkin väärän väriset laatat, muistelee Pirinen.
Nyt Pirinen odottaa rauhallisin mielin nurmikon vihertymistä ja luottaa, että pintaremonttiin taipuva ostaja löytyy. Jos kauppa ei käy, perhe asuu jatkossa vain hieman ahtaammin.