Asutko sinä kunnassa, joka kuuluu asuntomarkkinoilla riskiryhmään? Hypo listasi Suomen parhaat ja huonoimmat paikkakunnat

Katsauksensa yhteydessä Hypoteekkiyhdistys julkaisi alueellisen asuntomarkkinaluokituksen.

Hypoteekkiyhdistyksen luokituksessa kuntien saama arvosana perustuu 19 muuttujaan, jotka kuvaavat muun muassa alueen asuntojen hintakehitystä ja kauppamääriä.

Lisäksi mukana on vähemmän käytettyjä mittareita, kuten alueen rikostilastoja sekä kuntakohtaisia koronalukuja.

– Usein asuntomarkkinoilla katsotaan liiaksi pelkkää hintakehitystä. Asuntoluottoluokitus  sisältää väestökehitykseen ja koulutusrakenteeseeen liittyviä muuttujia ja pyrkii näkemään myös piilossa olevia trendejä,  jotka määrittelevät asuntomarkkinoiden kehitystä tulevaisuudessa, Hypoteekkiyhdistyksen nuorempi ekonomisti Juho Keskinen kertoo.

Lue myös: Omakotirakentamisen suosio räjähti – talokauppojen määrä kasvoi viime vuoden loppupuolella roimasti: "Alan tekijät vain myhäilevät"

Yksi Hypoteekkiyhdistyksen luokituksen käyttämistä mittareista on kauppa-, hallinto-, oikeustieteiden ja tekniikan alalta valmistuneiden korkeakoulutettujen osuus kunnan 15 vuotta täyttäneistä asukkaista.

Hypoteekkiyhdistyksen mukaan korkeastikoulutetut vaikuttavat alueen elinvoimaan kasvattamalla alueella sekä perhettä sekä palveluiden kysyntää, mikä heijastuu asuinalueen tulevaisuuden kehitykseen.

Yksikään kunta ei nouse korkeimpaan luokkaan

Yksikään kunta ei nouse hypoteekkiluokituksen kymmenportaisella asteikolla parhaimpaan AAA-luokkaan. Helsinki on luokkaa AA ja 11 muuta kuntaa yltää yhden A:n luokitukseen.

Suurten kaupunkien lisäksi A-luokkaan yltävät sellaisten naapurissa sijaitsevat Kaarina, Lempäälä, Liminka, Naantali, Pirkkala ja Sipoo.

BBB-luokan kunnilla Hypoteekkiyhdistys arvioi olevan hyvin toimivat asuntomarkkinat. Näitä kuntia löytyy 20, ja niissä asuu noin puolet Suomen väestöstä.

Lue myös: Mikä suomalaisia mietityttää eniten uutta asuntoa ostaessa? Kyselytutkimus paljasti selkeän huolenaiheen

Noin puolet kunnista sijoittuu C-sarjaan, jonka Hypoteekkiyhdistys määrittelee riskiryhmäksi. Heikoimpaan eli D-luokkaan Hypoteekkiyhdistys ei sijoita yhtään kuntaa.

Luokitus on tarkoitettu asuntorahoittajien, eli käytännössä asuntolainojen myöntäjien tiedonlähteeksi, sillä se kuvaa myös esimerkiksi asuntovelallisten maksukykyä.

Keskinen toivoo, että myös asunnon ostoa harkitsevat hyödyntäisivät tietoa asuntomarkkinoista hintatasoa laajemmin. 

– Luokitus antaa asunnon ostoa harkitseville ja myös muille kansalaisille yhdellä silmäyksellä tietoa alueen tulevaisuudennäkymistä. Hintataso voi olla puutteellinen mittari, jos halutaan pidemmälle ulottuvaa tietoa siitä, mihin suuntaan kunta tai kaupunki on kehittymässä vaikkapa 25 vuoden laina-ajan aikana.

Katso Uutisaamun keskustelu: Kunnat luokiteltiin asuntorahoittajan silmin.