Tehtiinkö sotea terveysyhtiöiden ehdolla? Kuinka monta eri Nato-kantaa Antti Rinteellä voi olla? Kenen talouspolitiikka onkaan vastuullisinta? Puheenjohtajat eivät jarrutelleet MTV Uutisten suuressa vaalitentissä keskiviikkoiltana. Kokosimme tähän juttuun kolme kovaa vääntöä.
1. Kova sote-raportti
Desibelit alkoivat kohota heti Suuren vaalitentin alkupuolella. Kysymys koski keskiviikkona paljastettua valtioneuvoston sote-raporttia, jossa todettiin massiivisen uudistuksen kaatuneen poikkeuksellisen vahvaan poliittiseen ohjaukseen.
Toimitusministeristön ministerit Sampo Terho (sin.), Petteri Orpo (kok.) ja Annika Saarikko (kesk.) kielsivät tienneensä mitään raportin julkaisusta tai sen siirtämisestä. Kun puhe siirtyi raportin sisältöön, Annika Saarikko kävi hyökkäykseen kokoomusta vastaan.
Saarikko sanoi, että kokoomuksessa oli halua hioa yökausia sote-esityksen yksityiskohtia.
– Katson eteenpäin ja totean, että kenellä on kaikkein yhtenäisimmät sote-tavoitteet. Se on kokoomuksen sote-malli ja yksityisen terveydenhuollon edunvalvontatavoite, Saarikko sanoi.
Vastauksessaan Petteri Orpo arveli Saarikon tuntevan pahaa oloa sote-uudistuksen kaatumisesta.
– Tämä uudistus kaatui yksinkertaisesti siksi, että haukattiin aivan liian suuri pala. Tehtiin aivan liian suurta uudistusta, Orpo sanoi.
1:28
2. Mikä Rinteen Nato-kanta on?
Sdp:n puheenjohtaja Antti Rinne sanoi MTV:lle viime viikolla, ettei ole vakuuttunut siitä, hyväksyttäisiinkö Suomea sotilasliitto Naton jäseneksi tällä hetkellä. Keskiviikon Suuressa vaalitentissä Rinne tuntui ottavan sanojaan takaisin.
– Suomi tekee aina itsenäisesti päätöksen [Nato-hakemuksesta], mutta Naton puolella jokainen maa tekee itsenäisesti päätöksen siitä, kuka otetaan mukaan, Rinne sanoi.
Keskustan Annika Saarikko ja Petteri Orpo eivät sulattaneet Rinteen kommenttia. Orpo viittasi kiinalaislehden uutiseen, jossa Rinteen Nato-lausunto mainittiin.
– Sinä kyseenalaistit Suomen kyvyn olla Nato-maa, sanoi Petteri Orpo.
2:34
3. Millä työllisyystoimet rahoitetaan?
Kaikki tenttiin osallistuneet puolueet perussuomalaisia lukuunottamatta uskoivat, että ensi vaalikaudella saavutetaan 75 prosentin työllisyysaste. Perussuomalaisten Jussi Halla-ahon vastaukseen sisältyi tosin annos pessimismiä, sillä hänen vastauksensa taustalla on oletus, ettei perussuomalaiste työllisyyspolitiikkaa harjoiteta ensi vaalikaudella.
Vasemmistoliiton Li Andersson iski kiinni kokoomuksen vaaliohjelmaan. Anderssonin mukaan kokoomuksen vaaliohjelmasta ei löydy rahaa tarvittaville työllisyystoimille.
– Ainoa rahoitettu vaalilupaus, mikä teillä on ohjelmassa, on miljardin euron ansiotulokevennys, Andersson sanoi.
Orpo puhui pitkästi, mutta Andersson ei tyytynyt Orvon vastaukseen.
2:31