Seuraavan hallituksen ei ole syytä lähteä miljardileikkauksiin, vaan sosiaali- ja terveydenhuollon koko järjestelmä pitää uudistaa. Näin toteaa pitkän linjan terveyspolitiikan asiantuntija, professori Ilkka Vohlonen MTV:n Uutisextrassa.
Vohlosen mukaan sote-remontin avulla valtiontalouden kestävyysvajetta pystytään tutkitusti pienentämään vähintään kolmella miljardilla eurolla.
"Kuljemme T-Fordilla, kun pitäisi mennä sähköautolla"
Rahoitus, hallinto, tuotanto – kaikki remonttiin, Vohlonen vaatii, joka pitää nykyistä järjestelmää auttamattoman vanhentuneena.
– Kuljemme T-Fordilla, kun pitäisi mennä sähköautolla. Teemme metsätöitä hevosen ja justeerin kanssa metsäkoneen sijasta, vertaa Vohlonen.
Vohlonen näkee, että talouden kestävyysvajetta voidaan kuroa umpeen, kunhan muutoksia saadaan aikaan.
– Tällä hetkellä menetämme pelkästään tuotannon ja hallinnon vaihtoehtojen käyttämättä jättämisen vuoksi jatkuvasti vähintään kolme miljardia euroa vuodessa.
Tuottavuuden parantamisella miljardisäästö
Vohlosen mukaan pelkästään tuottavuudella saadaan miljardisäästö: keskittämällä ei-kiireelliset leikkaukset harvempiin sairaaloihin ja vahvistamalla perusterveydenhuoltoa ottamalla myös yksityiset ammatinharjoittajalääkärit mukaan julkisille terveysasemille.
Rahallisesti perusterveydenhuollon vahvistaminen tarkoittaa tätä:
– Yksi euro sijoitettuna perusterveydenhuoltoon alentaa 10 euroa erikoissairaanhoidon kustannuksia.
Toipumisajat voidaan puolittaa
Professori kertoo, että vielä reilusti enemmän saadaan kurottua kestävyysvajetta vähentämällä pitkistä odotus- ja toipumisajoista johtuvia sairauspoissaoloja – keskiössä aluksi työterveyshuollon mukaan ottaminen.
– Jos tällä hetkellä maassamme menee noin 10 miljardia erikoissairaanhoitoon, niin 20 miljardia menee suoraan jostain kassasta. Siitä syystä, että ihmiset odottavat ja toipuvat liian hitaasti.
Kuinka paljon toipumisaikoja voidaan lyhentää nykyisestä?
– Noin puoleen.
Vohlonen kertoo, että eduskunta ohjaa yhtä aikaa hyvinvointialueille valtionosuuksia ja Kela-korvauksia, mutta ei ole koskaan miettinytkään sitä, mitä tämä yhteensä maksaa. Professori kertoo esimerkin.
– Kaksi aluetta kumpikin saa 2500 euroa valtion rahaa ja toinen saa 400 euroa kelasta ja toinen saa 800 euroa. Ei mitään logiikkaa.
– Tämä rahoitusmalli ei ole oikeudenmukainen hyvinvointialueiden näkökulmasta.
Jos tämä kela-rahoitus huomioitaisiin, mitä se muuttaisi?
– Ilman muuta se korjaisi tämän hyvinvointialueiden rahoitusmallin.
Toteuttamalla mainittuja uudistuksia, nykyinen henkilöstöpula olisi historiaa, toteaa professori.