Ilmastonmuutos uhkaa jopa kolmannesta maailman ruuantuotannosta, kerrotaan tänään julkaistussa tutkimuksessa. Aalto-yliopiston tutkimuksen mukaan ruuantuotanto vaikeutuu eniten Saharan eteläpuolisessa Afrikassa sekä Etelä- ja Kaakkois-Aasiassa. Meillä Suomessa viljelyolosuhteet voivat jopa parantua ilmaston lämmetessä, mutta havumetsät uhkaavat hävitä täältä kokonaan.
Monella alueella maailmassa viljely on jo vaikeutunut kuivuuden lisääntymisen takia. Jos ilmasto edelleen lämpenee, ruuantuotanto muuttuu monilla alueilla mahdottomaksi.
– 20-30 prosenttia maailman ruoantuotannosta on vaarassa joutua sellaiselle ilmastovyöhykkeelle, missä ei tällä hetkellä tuoteta ruokaa, arvioi Aalto-yliopiston professori Matti Kummu.
Afrikan poikki ulottuva Sahelin alue kuuluu niihin alueisiin, joiden ruuantuotantoa kuivuus ja ilmaston lämpeneminen uhkaavat.
Eniten kärsivät Afrikka ja Aasia
Ruuantuotanto uhkaa loppua osissa Afrikkaa ja Aasiaa.
– Eniten kärsii Saharan eteläpuolinen Afrikka sekä Etelä- ja Kaakkois-Aasia, jossa jo tällä hetkellä on monin paikoin kriittinen tilanne ruuantuotannon suhteen, muistuttaa Kummu.
Ongelmat ovat sitä suurempia, mitä enemmän ilmasto lämpenee. Jo kahden asteen lämpeneminen vie kymmenen prosenttia ruuantuotannosta. Kolmen asteen lämpenemisen myötä menettäisimme viidesosan ruuantuotannosta ja viiden asteen lämpenemisen myötä kolmasosan.
Suomen havumetsät ovat vaarassa hävitä, kun ilmasto lämpenee.
Suomen havumetsät vaarassa
Meillä Suomessa ruoantuotannon mahdollisuudet voivat jopa parantua ilmaston lämmetessä, mutta havumetsille joudumme sanomaan hyvästit.
– Kahden asteen lämpeneminen vähentäisi havumetsän noin kolmasosaan nykyisestä. Tällä hetkellä ollaan menossa kohti kolmen asteen lämpenemistä ja silloin havumetsiä olisi jäljellä vain ylemmässä Lapissa. Radikaalissa viiden asteen lämpenemistilanteessa havumetsät häviäisivät kokonaan Suomesta, selittää Kummu.
Uusia viljelykasveja ja metsitystä
Jotta maailman väestö pystyttäisiin tulevaisuudessa ruokkimaan, tarvitaan päästöjen vähentämisen lisäksi muitakin keinoja.
– Pitää kehittää uusia viljelykasveja tai metsittää sellaisia alueita, mitkä ovat vaarassa aavikoitua. Täällä Suomessakin voidaan tehdä paljon. Tällä hetkellä 40 prosenttia ruuastamme tulee ulkomailta eli pitää olla tietoinen siitä, mistä se ruoka tulee, mitä me syömme, muistuttaa Kummu.
Tutkimuksessa oli mukana 177 maata, joista 52: ssa ravinnontuotanto säilyisi tulevaisuudessakin turvallisella alueella. Tutkijat selvittivät ilmastonmuutoksen vaikutuksia 27 tärkeimmän ravintokasvin viljelyyn ja seitsemän eri tuotantoeläimen kasvatukseen.