Tuore raportti paljastaa ilmastonmuutoksen osuvan rajusti Suomeen – lämpötilat nousseet yli kaksinkertaisesti maailmanlaajuiseen keskiarvoon nähden

IPCC (Intergovernmental Panel on Climate Change) analysoi tieteellisesti tuotettua tietoa ilmastonmuutoksesta kansallisen ja kansainvälisen päätöksenteon tueksi. IPCC:n raportteja on perinteisesti pidetty tärkeinä indikaattoreina siitä, mihin suuntaan ilmastonmuutos on menossa.

Julkaistun raportin mukaan ilmastonmuutoksen vauhti on ollut luultua nopeampaa.

– Jos katsotaan 20 viime vuotta, niin globaalisti keskimääräinen lämpötila on noussut asteen, ja Suomessa yli kaksinkertaisesti, eli 2,3 astetta, kertoi Helsingin yliopiston apulaisprofessori Annalea Lohila. 

Ympäristöministeriö ja Ilmatieteen laitos pitivät tänään kansallisen julkistustilaisuuden, jonka keskeisen annin voit lukea alapuolelta.

Tiedotustilaisuuden keskeinen anti: 

14.30: Tilaisuus päättyy. Keskustelu jatkuu sosiaalisessa mediassa. Twitterissä voi osallistua keskusteluun aihetunnisteilla #IPCCraportti ja #Ilmastotiede.

14.27: Viimeinen yleisökysymys koskee sitä, mikä on IPCC:n raportin keskeinen viesti. Korhosen mukaan raportin myötä on paljon parempi kuva siitä, mikä ihmisen vaikutus on havaittuihin muutoksiin. Tulevaisuuden ennusteet ovat tarkempia.

14.24: Yleisö haluaa tietää, millainen talouskasvu on mahdollista, jos kulutuspäästöjä pitää vähentää? Mikkosen mukaan kiertotaloudesta saadaan monia ratkaisuja. Kulutusta pitää kohtuullistaa globaalisti. Lisäksi pitää varmistaa uusiutuvaan energiaan perustuva talous.

14.20: Yleisöstä kysytään, mitä ruoantuotannon suhteen aiotaan tehdä, jotta voidaan siirtyä enenevissä määrin ekologiseen kasviperäiseen ravintoon? 

14.16: Kysymys ministeri Mikkoselle. Suomen ilmastopaneelin laskema hiilibudjetti loppuu tätä tahtia kolmen vuoden aikana. Henkilö kysyy, mitä ilmastotoimia hallitus aikoo tehdä, jotta Suomi ei ylittäisi budjettia? Mikkonen vastaa, että päästöjä on leikattava kaikilla sektoreilla. Samalla on vahvistettava hiilinieluja ja hiilivarastoja. On varmistettava, että ilmakehästä saadaan hiilidioksidia pois.

14.15: Keskustelua voi jatkaa myös sosiaalisessa mediassa.

14.09: Yleisöstä kysytään, kuinka ajan tasalla ovat Suomen valtakunnalliset ja alueelliset sopeutumissuunnitelmat.

14.04: Yleisökysymys koskee kuntien ilmastotoimia. Henkilö kysyy, miten päätöksenteolla varmistetaan, että valtioiden sopimien ilmastotavoitteiden toteuttaminen erilaisissa kunnissa rahoitetaan oikeudenmukaisesti?

14.00: Yleisöstä kysytään, miten Suomeen saadaan lisää kansainvälistä solidaarisuutta ilmastoasioissa. Mikkonen vastaa, että ilmastopolitiikassa tarvitaan globaalia yhteistyötä ja samalla oman maan ilmastotoimista on huolehdittava.

13.57: Yleisökysymys koskee lämpökuolemia ja miten ilmastonmuutos vaikuttaisi lämpökuolleisuuteen.

13.54: Ensimmäinen kysymys koskee golfvirran heikkenemistä. 

13.51: Nyt on yleisökysymysten vuoro.

13.50: Mikkonen kiittää raportin tekijöitä. Puheenvuoro päättyy. 

13.49: Mikkonen sanoo, että ilmastonmuutoksen hillinnän rinnalla tarvitaan jo sopeutumistoimia globaalisti ja Suomessa. Maa- ja metsätalousministeriö aloittaa sopeutumissuunnitelman valmistelun syksyllä. Sosiaali- ja terveysministeriö teki sopeutumissuunnitelman jo aiemmin tänä vuonna.

13.46: Mikkonen vaatii, että viesti on otettava tosissaan kotimaassa, EU:ssa ja syksyn ilmastoneuvotteluissa Glasgowssa.

13.44: – Yksi IPCC:n tänään julkaistun raportin pääviesteistä on, että muutoksen nopeus on huomattavasti luultua suurempi, Mikkonen sanoo.

13.42: Ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen aloittaa puheenvuoronsa.

13.41: Lohila kertoo muutoksista myös ekosysteemissä. Useat eläinlajit voivat joutua ahtaalle ilmastonmuutoksen vaikutusten takia. Puheenvuoro päättyy.

13.40: Lohila arvioi rankkasateiden määrän kasvavan ja lumikauden lyhentyvän. Odotettavissa on vähemmän lunta, jäätä ja routaa. 

13.35: – Jos katsotaan 20 viime vuotta, niin globaalisti keskimääräinen lämpötila on noussut asteen, ja Suomessa yli kaksinkertaisesti, eli 2,3 astetta. Nähdään myös tästä kuvaajasta, että viimeiset vuosikymmenet ovat olleet karua kyytiä, nopeaa nousua, Lohila sanoo.

13.31: Hannele Korhonen aloittaa puheenvuoronsa. Hän kertoo, miten ilmastonmuutos on vaikuttanut Suomeen.

13.30: Lohila arvioi vielä hiilibudjettia. Lohila päättää puheenvuoronsa.

13.27: Kuivuus lisääntyy merkittävästi ilmastonmuutoksen edetessä, Lohila sanoo. Riskit ja vaikutukset ovat sitä suuremmat, mitä enemmän ilmasto lämpenee.

13.26: Lohila kertoo lämpenemisen vaikutuksesta pohjoiseen merijäähän ja merten happamoitumisesta. Lohila esittelee myös skenaarioita merenpintojen noususta.

13.22: Lohilan mukaan tarvitaan nopeita, laajoja ja vaikuttavia toimia lämpenemisen estämiseksi. Lämpötilat voivat pahimmillaan nousta 3-4 astetta vuosisadan lopussa.

13.20: Kaikkien Lohilan esittämien skenaarioiden mukaan 1,5 asteen taso ylitetään todennäköisesti 2030-luvun alkupuolella.

13.18: Lohila puhuu muutoksista tulevaisuudessa.

13.16: Säiden ääri-ilmiöt ovat lisääntyneet, Lohila sanoo. Esimerkiksi rankkasateet ja kuivuus ovat lisääntyneet hälyttävästi.

13.14: Lohila kertoo hiilidioksidipitoisuuksien määristä ilmakehässä.

13.12: Lohila aloittaa puheenvuoronsa. Lohila kertoo viime vuosikymmenen olleen lämpimämpi kuin koskaan jääkauden päättymisen jälkeen. Ensimmäisen kerran IPPC toteaa, että ihmisen toiminta on aiheuttanut käytännössä kaiken lämpenemisen.

13.11: Kaurola korostaa tieteen roolia ilmastokriisin ratkaisemisessa. Puheenvuoro päättyy.

13.09: Tiedeyhteisön viesti on yhä hälyttävämpi. Ilmastonmuutos etenee huolestuttavalla tavalla ja ilmasto on muuttunut merkittävästi esiteollisesta ajasta, Kaurola sanoo.

13.02: Tänään kuullaan raportin päätuloksista ja keskustellaan siitä, mitä tämä merkitsee päätöksenteossa. Keskustelemassa ovat Suomen IPCC-työryhmän puheenjohtaja, pääjohtaja Jussi Kaurola, Helsingin yliopiston apulaisprofessori Annalea Lohila,  tutkimusprofessori Hannele Korhonen ja ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen.

13.01: Tiedotustilaisuus alkaa. Toimittaja Reetta Räty avaa tilaisuuden.

12.58: Odotamme tiedotustilaisuuden alkua. Voit katsoa tiedotustilaisuutta suorana yllä olevalta videolta sekä lukea tärkeimmät yksityiskohdat tekstimuodossa tästä artikkelista.

Lue myös: Dramaattinen raportti julki: 1,5 asteen lämpenemisen raja ylitetään todennäköisesti jo 2030-luvun alussa tai jopa aiemmin

Perustavanlaatuisia seurauksia

Uutistoimisto AFP julkaisi aiemmin kesällä uutisen IPCC:n tulevasta raportista. Uutistoimisto oli saanut haltuunsa luonnoksen raportista, joka on määrä julkaista helmikuussa 2022. Kyseessä on siis eri raportti kuin maanantaina julkaistava.

Raporttiluonnoksen mukaan ilmastonmuutos vaikuttaa tulevien vuosikymmenten aikana maapallon elämään perustavanlaatuisesti, vaikka päästöjä pystyttäisiin vähentämään.

Jos ilmaston lämpenemistä kiihdyttäviä päästöjä ei saada kuriin, satoja miljoonia ihmisiä enemmän on raportin mukaan vaarassa altistua äärimmäisille lämpöaalloille ja kymmeniä miljoonia lisää on vaarassa nähdä nälkää.

Ilmaston pitkäaikainen lämpeneminen 1,5 asteen rajan yli voi aiheuttaa jopa peruuttamattomia seurauksia ihmisille ja ekosysteemeille.

Ilmastopaneeli varoittaa, että aiemmat suuret muutokset ilmastossa muuttivat dramaattisesti ympäristöä ja tuhosivat suurimman osan lajeista. Valinnat, joita yhteiskunnat tekevät nyt, ovat ratkaisevia ihmislajin kannalta, raporttiluonnoksessa sanotaan AFP:n mukaan.

– Elämä maapallolla voi toipua äärimmäisestä muutoksesta ilmastossa kehittämällä uusia lajeja ja luomalla uusia ekosysteemejä. Ihmiset eivät voi, luonnoksessa todetaan AFP:n mukaan.