Perjantaina 22. maaliskuuta Isis kirjoitettiin jälleen suurikokoisiin otsikoihin. Moskovan alueen Crocus City Hall -konserttisalihyökkäyksessä 144 kuoli ja 551 haavoittui.
Isis-K väitti nopeasti tehneensä hyökkäyksen. Perään Yhdysvallat ilmoitti, että sillä on tiedustelutietoa, jonka mukaan terroristijärjestö toimi yksin.
Venäjäkin syytti Isisiä, mutta pyrki vyöryttämään vähintään osavastuun Ukrainan ja sitä tukevien länsimaiden suuntaan.
Isisin väkivallalla ja teloituksilla johtama niin sanottu kalifaatti oli voimansa tunnossa vuonna 2015. Vuotta aikaisemmin se oli eronnut al-Qaidasta, josta Osama bin Laden oli tehnyt modernin terrorismin tunnetuimman nimen syyskuun 2001 iskuilla.
Isisin valtakauden toivottiin olevan ohi vuonna 2019, kun sen katsottiin kärsineen tappion koalitiota vastaan. Jo vuonna 2017 terrorijärjestö oli menettänyt suuren osan Irakissa ja Syyriassa valtaamistaan alueista.
Haaveilut Isisin tappiosta olivat ennenaikaisia. Jo kesällä 2018 uutisoitiin Isisin vastaisen taistelun siirtyneen Afrikkaan.
Isis hyötyy hädästä
Kun ihmisillä menee huonosti, siis todella huonosti, on Isisin kylvämillä tuhon siemenillä otollinen maaperä kasvaa.
Ei siis ole yllätys, että Isisin enemmän tai vähemmän itsenäiset solut ovat pesiytyneet sinne, missä elintaso on alhainen ja tulevaisuuden näkymät synkät.
Isisin rekrytoijien polttoainetta ovat viime vuosina olleet epävakaat ja korruptoituneet hallinnot, elinolosuhteita entisestään pahentanut ilmastokriisi, nälänhätä, pandemia ja paikalliset kriisit.
Järjestö on aina hallinnut sosiaalisen median ja propagandan. Äärimmäinen myy ja Isis tarjosi alusta asti brutaaleja päänkatkaisuvideoita, lupauksia vallasta ja kostosta.
Älypuhelimien myötä yhä useammalla vähävaraisellakin on pääsy nettiin, Isisin pääuutiskanavaan.
Jos halua on, löytää suomalainenkin Isis-propagandan pariin, vaikka Google ja muut hakupalvelut sitä suitsivatkin. Suojelupoliisin mukaan Suomessa radikaali-islamismin propagandan levittäminen ja kuluttaminen ovat keskittyneet salattuihin pikaviestisovelluksiin ja keskusteluryhmiin.
– Henkilöt, jotka ovat radikalisoituneet verkossa, saattavat seurata useiden radikaali-islamististen terrorijärjestöjen propagandaa, eikä selvää uskollisuutta yhdelle järjestölle ole, Supon terrorismin uhka-arviossa todetaan.
Afrikasta ydinalue?
Lähi-idän kalifaatin romahdettua Isis suuntasi katseensa Afrikkaan. Tätä nykyä liki puolet terrorismista johtuvista kuolemista tapahtuu siellä.
Kyse ei ole pelkästä tuhon kylvämisestä, sillä peräti 60 prosenttia Isis-propagandasta tuotetaan Saharan eteläpuolisesta Afrikassa, arvioi Yhdysvaltain ulkoministeriö. Isis on tunkeutunut eritoten Keski- ja Itä-Afrikkaan.
Tyypillisesti Isis on pyrkinyt hyödyntämään jo olemassa olevia konflikteja ja solmimaan usein löyhiä liittolaissuhteita sopiviksi katsomiensa toimijoiden kanssa.
Isis vaikuttaa myös pyrkivän haalimaan Afrikassa toimivia solujaan ja muita tyytymättömiä saman lipun alle. Tätä tarkoitusta varten se on perustunut Islamic State Central Africa Provincen, joka pyrkii yhdistämään ainakin Kongon, Ugandan, Mosambikin toimijat.
Rekrytointia tapahtuu myös Burundissa, Tansaniassa ja Keniassa. Malin, Burkina Fason ja Nigerin rajaseutujen muodostamalla Sahelin alueella Isis puolestaan on syrjäyttämässä al-Qaidan liittolaisia.
Taleban ei kelpaa Isisille
Moskovan hyökkäyksen tekijäksi ilmoittautunut Isis-K:n tukialue on Afganistanissa, jossa se taistelee Talebania vastaan.
Jäseniä se etsii myös Kaukasukselta ja Keski-Aasiasta, kuten Tadzhikistanista, josta Moskovan terrori-iskun pääepäillyt ovat lähtöisin.
Heikko Taleban-hallinto kelpaa Isisille, joka on ollut viime vuosina yleensä ongelmissa, jos vastaan on asettunut vähänkin organisoidumpi keskushallinto.
Tämän terrorijärjestö on saanut havaita Keski-Aasiassa, jossa monien vähänkään näkyvämpien solujen taru on ollut varsin lyhyt.
Keski-Aasiassa Isisin kasvua ovat padonneet Kiina ja Venäjä. Moskovan konserttisalihyökkäyksen voisi kuvitella lisäävän Venäjän terrorismin vastaista taistelua entisestään.
Euroopassa hiljaisempaa
Vanhoilla tukialueillaan Irakissa ja Syyriassa Isisillä on käynnissä pienimuotoinen vastahyökkäys, vaikka vielä ollaankin kaukana 2010-luvun puolivälin taisteluiden kokoluokasta.
Siitä huolimatta Irakissa erityisesti Kirkukin provinssissa on käynnissä "hiljainen sissioperaatio", Le Monde Diplomatique kuvailee.
Euroopassa Isis on ollut viime vuosina verrattain vaitelias. Tilanne ei ole välttämättä pysyvä, suojelupoliisi katsoo. Sen mukaan radikaali-islamisesti motivoituneen terrori-iskun uhka on voimistanut viimeisen vuoden aikana.
Vuoden 2020 jälkeen Euroopassa tapahtuneiden terrori-iskujen tekijöistä vain niin sanotut yksinäiset sudet ovat sanoneet olleensa yhteydessä Isisiin. Isis itse on kuitenkin näissä tapauksissa väittänyt, ettei se ole ollut hyökkäysten takana.
Merkittävimmän radikaali-islamistisen terrorismin uhkan Suomessa muodostavat Supon mukaan ideologiasta inspiroituneet yksittäiset radikalisoituneet henkilöt tai pienryhmät.
Kasvavan uhkan takana ovat Koraanien häpäisy ja Israelin ja Hamasin välinen sota, Supo katsoo.
Suomessa uhkan taso kohonnut
Viime vuosina Suomeen on palannut joitain Isis-vaimoiksi kuvailtuja henkilöitä. Suomeen ei saapunut viime vuonna yhtäkään henkilöä Syyrian ja Irakin konfliktialueilta.
Supon mukaan kyseisillä alueilla on yhä joitakin radikaali-islamismia kannattavia ihmisiä, joilla on kytköksiä Suomeen.
– Lyhyellä aikavälillä on epätodennäköistä, että konfliktialueilta palanneiden verkostot tai yksittäiset palaajat aktivoituvat väkivaltaiseen terroristiseen toimintaan Suomessa, Supo katsoo.
Terrorismin uhkan taso on Suomessa kohonnut, Supo arvioi. Se on nelipykäläisen asteikon toiseksi alin vaihtoehto.