Venäjällä joudutaan pohtimaan, avasiko terrori-isku "kolmannen rintaman" – poikkeuksellisiakin lakeja voidaan viedä läpi

Venäjällä valtiojohto joutuu perjantain terroriteon jäljiltä pohtimaan, onko maa nyt aiempaa aktiivisemmin islamilaisten äärijärjestöjen iskujen kohteena. Näin sanoo Venäjä-asiantuntija, Aleksanteri-instituutin johtaja Markku Kangaspuro STT:lle.

Hänen mukaansa Venäjälle voi avautua niin sanottu kolmas rintama islamilaisia äärijärjestöjä vastaan. Muut kaksi rintamaa ovat Ukrainan sota ja lännen kanssa käynnissä oleva poliittinen sekä taloudellinen sota, Kangaspuro toteaa.

– Jos tässä nyt syntyy vielä kolmas rintama islamilaisen maailman ääriliikkeiden kanssa, tämä tietysti hajottaa Venäjän voimia ja pakottaa suhtautumaan asiaan hyvin vakavasti, hän sanoo.

Moskovan alueella Krasnogorskissa konserttisaliin tehdyssä terrori-iskussa kuoli ainakin 139 ihmistä perjantaina. Kyseessä oli Venäjän verisin terrori-isku yli kahteen vuosikymmeneen.

Iskun tekijäksi on ilmoittautunut äärijärjestö Isisin haara Isis-K. Tiistai-iltapäivään mennessä Venäjällä oli vangittu yhteensä kahdeksan ihmistä teosta epäiltyinä.

"Isku pääsi ikävästi yllättämään"

Mahdollisesti kasvaneeseen terroriuhkaan joudutaan Kangaspuron mukaan ohjaamaan Venäjällä lisää tiedusteluresursseja, joita pitäisi samaan aikaan käyttää esimerkiksi maan poliittisen opposition valvontaan ja tukahduttamiseen.

Lisäksi voimavaroja on kohdistettu Ukrainan armeijan tiedusteluun ja mahdollisten sabotaasiryhmien toiminnan valvomiseen sekä estämiseen.

Terrori-isku voi olla tällaisessa tilanteessa Venäjän valtiojohdolle ja erityisesti presidentti Vladimir Putinille hankala, arvioi johtava tutkija Sinikukka Saari Ulkopoliittisesta instituutista.

– Turvallisuuspalveluiden isoja resursseja on käytetty varmaan aika paljon toisiin asioihin kuin terrorismin torjuntaan, Saari sanoo.

– Isku on päässyt ikävästi yllättämään, vaikka varoituksia annettiin. Putinilla kesti lähes vuorokausi kommentoida iskua, mikä kertoo kyllä siitä, että isku oli yllätys eikä selvää toimintasuunnitelmaa ollut.

Varoituksia vähäteltiin

Ainakin Yhdysvalloilla vaikuttaa olleen etukäteen tietoa mahdollisista terrori-iskuista Moskovassa. Valkoinen talo kertoi julkisesti iskun jälkeen varoittaneensa venäläisviranomaisia aiemmin maaliskuussa terrori-iskun mahdollisuudesta.

Myös Yhdysvaltojen Moskovan-suurlähetystö varoitti iskujen vaarasta aiemmin tässä kuussa. Monien muiden maiden tavoin myös Suomen Moskovan-suurlähetystö kehotti tämän jälkeen välttämään julkisia kokoontumisia Moskovassa.

Saaren mukaan tietoja varoituksista liikkui myös venäläisessä lehdistössä, mutta valtiovalta kommentoi tietoja pilkallisesti tai jopa vähätellen.

– Venäläisten parissa saattaa herättää arvostelua, kun turvallisuuden takaajana esiintynyt Putin ei olekaan kyennyt estämään iskua ja prioriteetit ovat ehkä olleet kansalaisten turvallisuuden näkökulmasta väärissä asioissa, Saari sanoo.

– Toisaalta Putinilla on ollut yleensä vahva kyky muuttaa narratiiveja tukemaan hänen politiikkaansa. Hän pystyy muuttamaan mustan valkoiseksi propagandakoneistonsa avulla.

Putin on esimerkiksi pitänyt kiinni väitteestään, jonka mukaan Ukrainalla olisi jonkinlaista osuutta iskuihin, vaikka hän sanoikin maanantaina ensimmäistä kertaa julkisesti, että kyseessä oli Isisin alajaoston terroriteko.

Kuolemanrangaistus takaisin?

Sisäpoliittisesti terrori-isku antaa Putinille mahdollisuuksia lisätä entisestään Venäjän turvallisuuselinten valtuuksia kuten on jo tapahtunut, Aleksanteri-instituutin Kangaspuro sanoo.

Iskun aiheuttama shokkireaktio voi avata ikkunan jopa hyvin poikkeuksellisten toimenpiteiden läpiviemiselle nopealla aikataululla ilman sanottavaa vastustusta.

– Kriisissä ihmiset usein ryhmittyvät johdon taakse. Jossain muussa tilanteessa tällaisia päätöksiä ehkä vastustettaisiin Venäjälläkin niin paljon, että niitä ei voisi toteuttaa, Kangaspuro sanoo.

Yksi esimerkki tällaisesta lakimuutoksesta voisi olla kuolemanrangaistuksen palauttaminen.

Asiaa ovat ehtineet jo väläyttää ainakin maan turvallisuusneuvoston varapuheenjohtaja, entinen presidentti Dmitri Medvedev, ja Yhtenäinen Venäjä -valtapuolueen duumaryhmän johtaja Vladimir Vasiljev.

– Ollaan siis liikkeellä aika korkealla profiililla, Kangaspuro tuumii.

– Tietenkään tämä ei välttämättä tarkoita, että lakimuutos tapahtuisi, mutta jo pelkällä ehdotuksella kuolemanrangaistuksesta on pelotevaikutus yhteiskunnassa.

Terrorismi keppihevosena

Kaiken kaikkiaan terrori-iskun myötä syntynyt tilanne todennäköisesti kaventaa venäläisten ilmaisunvapautta, joka on jo ennestään ahtaalla.

Kangaspuron mukaan kaikki valtakoneistoa vastaan osoitettu arvostelu kytketään entistä voimakkaammin niin sanotun "viidennen kolonnan" toimintaan. Termillä viitataan jonkin ryhmän, kuten kansakunnan, heikentämiseen sisältä käsin.

– Tähän voi tulla nyt pelottava terrorismin elementti mukaan: "Jos arvostelet ja horjutat valtaa, tuetko sitten terroristeja?" Kangaspuro esittää.

– Kukaan ei tietenkään halua joutua tällaisten epäilyjen kohteeksi.

Lue myös: Lukashenka: Moskovan terroristi-iskusta epäillyt yrittivät paeta ensin Valko-Venäjälle

Konkaripoliisit arvioivat Moskovan konserttisalin kohuvideon – huomio kiinnittyi lavalle: "Ristiriitainen juttu"

Pekka Toveri: Venäjä myöntää, ettei mennyt kuin Strömsössä – Putin haluaa Ukrainassa voittoja ennen tiettyä päivää