MTV Uutiset kertoi eilen lauantaina, että Suomen itärajan kriittisille alueille kaavaillaan nykyistä tehokkaampia raja-aitoja. Pohjois-Karjalan rajavartioston komentajan, eversti Marko Turusen mukaan valmistelevia analyyseja raja-aidoista on tekeillä, mutta poliittista päätöstä vielä odotellaan.
Saman toteaa myös sisäministeriön kansliapäällikkö Kirsi Pimiä. Poliittisen päätöksen lisäksi puuttuu myös rahoitus. Rajavartiosto tosin sai kevään kehysriihessä lisärahoituksen turvallisuustilanteen muuttumisen myötä.
Lue myös: Suomen Venäjän-vastaiselle rajalle kaavaillaan aitoja kriittisille alueille – Rajavartiolaitos myöntää valmistelutyön: "Vielä ei ole kuokkaa isketty maahan"
Pimiän mukaan aitarakenteiden vaikuttavuutta ja kustannuksia on selvitetty sekä ministeriössä että Rajavartiolaitoksessa. Suomesta on myös käyty tutustumassa vastaaviin aitarakennelmiin muissa maissa, kuten Virossa.
– Suomessa on lähtöajatus aina ollut se, että itärajaa ei aidoiteta. Eikä kukaan tänä päivänä ajattele, että koko 1 300 kilometriä rakennettaisiin tällaista esteaitaa. Tietysti tietyille kriittisille alueille voitaisiin tällaista harkita, jos poliittinen päätös tehtäisiin, Pimiä toteaa.
Kansliapäällikön mukaan myös rajavartiolain uudistuksen yhteydessä on pohdittu sitä, vaatisiko aidan rakentaminen muutoksia lainsäädäntöön.
Muun muassa eduskuntakeskusteluissa on vaadittu, että Suomi varautuu tilanteeseen, jossa Venäjä ohjaisi Suomen rajalle turvapaikanhakijoita hybridivaikuttamismielessä.
Suomella on 1 343 kilometriä yhteistä rajaa Venäjän kanssa.