Saksan suurimman puolueen CDU:n johtoon viikko sitten valittu Armin Laschet saattaa olla maansa seuraava liittokansleri. Laschet on ansioitunut lähinnä kotimaan politiikassa Saksan runsasväkisimmän osavaltion Nordrhein-Westfalenin pääministerinä, mutta mitä tiedetään hänen ulko- ja turvallisuuspoliittisista kannoistaan?
Puoluejohtajavalinnan jälkeen Saksassa on nostettu esiin Laschetin ongelmallisia kannanottoja vuosien takaa. Hän on muun muassa puhunut taistelusta Isis-äärijärjestöä vastaan Syyriassa "yhdessä (Venäjän presidentin Vladimir) Putinin kanssa".
Keväällä 2018 Laschet puolestaan epäili brittiläisiä tiedustelutietoja, joiden mukaan Venäjä olisi ex-vakooja Sergei Skripalin ja tämän tyttären myrkyttämisen takana.
Ulkopoliittisen instituutin johtava tutkija Niklas Helwig panee kommentit enemmän ulkopoliittisen kokemattomuuden kuin tietoisen linjavalinnan piikkiin. Toisaalta CDU:ssa ja Saksassa yleisemminkin on Helwigin mukaan erotettavissa kaksi leiriä, joista toinen ajattelee enemmän taloutta ja on Venäjän – ja myös Kiinan – toimien suhteen ymmärtäväisempi, toinen taas turvallisuuslähtökohdista johtuen kriittisempi.
– Näistä kahdesta Laschet kuuluu maailmaa enemmän bisnesnäkökulmasta katsovaan ryhmään, Helwig sanoo.
Saksalaisessa keskustelussa on jopa kehitetty oma nimitys henkilöille, joiden katsotaan suhtautuvan Venäjään liian myötämielisesti: Putinversteher (Putinin ymmärtäjä).
Mahdollinen hallituskumppani vihreät tiukalla linjalla
Liittokanslerin asemassa Laschet toki joutuisi mukauttamaan aiempia kantojaan, mitä hän on osittain jo tehnytkin. Viikonvaihteessa Laschet muun muassa vaati venäläisen oppositiopoliitikon Aleksei Navalnyin vapauttamista, mutta ei ole valmis kyseenalaistamaan Nord Stream 2 -kaasuputkihanketta.
Saksassakin ulkopolitiikassa haetaan jatkuvuutta ja pyritään sovittamaan yhteen eri näkemyksiä. CDU:n mahdollisena hallituskumppanina syyskuun vaalien jälkeen pidetään vihreitä.
– Vihreät ovat olleet hyvin kriittisiä suhtautumisessaan Venäjään eivätkä säästele sanoja arvostellessa Putinia esimerkiksi Navalnyista tai Krimistä, Helwig kertoo.
Vihreät muun muassa luopuisi Nord Stream 2:n tukemisesta. Puolueen toinen puheenjohtaja Annalena Baerbock vaati muutama päivä sitten Laschetia selkeyttämään puolueensa suhtautumista Venäjään. Baerbockin mukaan Saksan seuraavalla hallituksella täytyy olla selkeä linja "suhtautumisessa itsevaltaisiin hallintoihin".
Baerbock arvosteli myös sitä, että niin Laschetilta kuin koko CDU:lta on ylipäänsä puuttunut viime vuosina selkeä ulkopoliittinen linja. Vihreiden johtajan mukaan kristillisdemokraattien vaikeneminen ulkopoliittisista kysymyksistä on ollut suorastaan "dramaattista".
Saksassa ulkopolitiikka ei ole ykkössijalla
Helwigin mukaan Saksassa ulkopolitiikka on ollut perinteisesti aloitteellisuuden sijaan enemmän reagoimista. Tämä pätee myös liittokansleri Angela Merkeliin, joka on mielellään delegoinut asioiden hoitoa ulko- tai puolustusministerille tai liittopresidentille.
– Merkel ei ole ollut kovin suorapuheinen ulko- ja turvallisuuspolitiikan asioissa. Hän on hallinnoinut kriisejä tehokkaasti, kun ne ovat tulleet pöydälle, mutta hän ei ole koskaan tehnyt itse aloitteita, Helwig sanoo.
Tilanne on jossain määrin ristiriitainen Saksan keskeiseen asemaan ja vaikutusvaltaan nähden. IISS-tutkimusinstituutin vanhempi neuvonantaja Francois Heisbourg esimerkiksi arvioi, että Saksa on avainasemassa, jos EU:ssa halutaan saavuttaa yhteisymmärrys uusista Venäjän vastaisista pakotteista. Hänen mukaansa Laschetin sanomisia seurataan siksi ulkomailla tarkasti.
Ulkopolitiikan toissijaisuudesta Saksassa kielii Helwigin mukaan myös se, että Laschetin ongelmallisiksi koetuista Syyria- ja Venäjä-kommenteista nousi keskustelua CDU:n puheenjohtajavalinnan jälkeen – ei sitä ennen.
Macronille enemmän vastakaikua Laschetilta?
Helwigin mukaan eräs Laschetia vahvasti luonnehtiva piirre on voimakas Eurooppa-myönteisyys ja lämmin suhde Ranskaan. Uusi CDU-johtaja saattaisi siten suhtautua liittokanslerina edeltäjäänsä Merkeliä myönteisemmin presidentti Emmanuel Macronin eurooppalaisiin visioihin integraation kehittämisestä ja syventämisestä.
Helwigin arvion mukaan voimakas EU-painotus ei kuitenkaan tarkoita sitä, että se olisi vaihtoehto tai sulkisi pois läheisten suhteiden tarpeen Yhdysvaltojen kanssa. Onnittelutviitissään presidentti Joe Bidenille Lashet totesikin, että "tulevaisuutemme riippuu transatlanttisten suhteiden virvoittamisesta uudelleen".
– Konservatiivien perinteinen linja Saksassa on ollut, että tarvitsemme kyllä vahvan EU:n, mutta läheisessä kumppanuudessa Yhdysvaltain kanssa, Helwig taustoittaa.
CDU:n johtajakisan voitosta huolimatta Laschet ei välttämättä nouse liittokansleriksi. Hän on veikkauksissa selvästi jäljessä baijerilaisen sisarpuolueen CSU:n johtajaa Markus Söderiä, joka ei tosin ole vahvistanut pyrkivänsä Saksan johtoon.
Helwig ei usko, että Söderin ulko- ja turvallisuuspoliittisella linjalla olisi lopulta suurta eroa Laschetiin. Henkilöillä ei ole Saksassa niin suurta merkitystä ulkopolitiikan jatkuvuuden kannalta kuin puolueiden vakiintuneilla linjoilla, Helwig arvioi.