Jämijärven vuoden takaisen vakavan lento-onnettomuuden tutkintaselostus julkistetaan iltapäivällä.
Kahdeksan ihmistä kuoli ja kolme pelastautui laskuvarjohyppääjiä kuljettaneen lentokoneen maahansyöksyssä vuosi sitten pääsiäisenä.
Onnettomuustutkintakeskuksesta kerrotaan, että tutkinta oli poikkeuksellisen vaikea muun muassa siksi, että kone tuhoutui törmäyksessä lähes täysin.
Tutkinnassa oli mukana kaikkiaan viitisentoista asiantuntijaa, muun muassa aerodynamiikan tuntijoita sekä lääketieteen ja psykologian ammattilaisia, lennonjohtajia, lentokoulutuksen spesialisteja ja koelentoasiantuntijoita.
Tutkintakeskuksen johtava tutkija Ismo Aaltonen kertoo, että keskeisiä tutkintalinjoja oli useita.
– Olihan tämä jo tietenkin onnettomuuden laajuuden ja vakavuuden huomioon ottaen erittäin vaikeaa.
Tutkintaa hankaloitti niin ikään, että yhdysvaltalaisen itse rakennettavan Comp Air -lentokoneen valmistajan apu oli vähäistä.
Aaltonen huomauttaa, että Suomen olosuhteissa ainutlaatuisen suuren onnettomuuden tutkinnassa piti ottaa huomioon myös uhrien laaja omaisjoukko ja heidän pitämisensä ajan tasalla tutkinnan etenemisestä.
Perussyy selvisi nopeasti
Jämin lento-onnettomuuden välitön syy oli hyppykoneen alumiinisen siipituen murtuminen ilmassa. Tutkinnan odotetaan pystyvän selvittämään ne tapahtumat ja asiat, jotka murtumisen aiheuttivat.
– Kyllä me pääsimme hyvinkin pitkälle näiden syiden selvittämisessä, Aaltonen toteaa.
Harrastuskäytössä olevissa lentokoneissa ei ole matkustajakoneista tuttuja mustia laatikoita - ainakaan vielä. On mahdollista, että tulevaisuudessa myös pienkoneissa käytettäisiin jonkinlaisia lentotietojen tallentimia, sillä niiden hinnat ja koko ovat laskeneet.
– Lentoturvallisuuden kannalta nämä olisivat hyviä, ja niitä onkin tulossa entistä pienempiin koneisiin. Ratkaisut ohjeistuksissa ja määräyksissä ovat kuitenkin ilmailuviranomaisten käsissä.
Tutkintaryhmältä odotetaan useita suosituksia, jotta vastaavilta turmilta vältyttäisiin jatkossa. Ryhmä ottaa kantaa myös siihen, miten eri viranomaisten ja pelastustyöntekijöiden keskinäinen yhteistyö ja tiedonkulku sujuivat.